Viime vuonna nuorimmat vanhuuseläkkeeseen oikeutetut olivat alkuvuonna 1957 syntyneitä. Heidän vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja 9 kuukautta.

Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen on nostanut keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää.

Eläkkeellesiirtymisikä nousi poikkeuksellisen paljon vuonna 2020. Eläkkeelle siirryttiin viisi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2019. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli 61,9 vuotta, neljä kymmenystä enemmän kuin vuonna 2019.

Muutos eläkehakemusten määrissä näkyi erityisesti koronakesän jälkeen. Vanhuuseläkehakemukset vähenivät elokuusta viime vuoden loppuun reippaasti, mistä osan selittänee korona.

– Suomalaiset myöhensivät eläkkeelle siirtymistään merkittävästi viime vuonna. Koronapandemia on saattanut vaikuttaa eläkeaikeisiin. Ehkä vapaa-aika ei houkuttele poikkeusoloissa, kun ei ole mahdollista matkustella ja harrastaa, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut kolme vuotta vuosituhannen alusta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski

Vuonna 2020 työeläkkeelle siirtyi yhteensä noin 61 000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä (69 %). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski reilut 2 000 henkilöä eli viisi prosenttia edellisestä vuodesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski reilut tuhat henkilöä vuodesta 2019. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 19 000 henkilöä, kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Ikääntyneiden työllisyyskehitys vahvaa

Vaikka korona käänsi työvoiman työllisyysasteen laskuun, se ei näytä vaikuttavan samalla tavalla ikääntyneiden työllisyyteen.

60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi jälleen vuonna 2020 uuteen ennätykseen (55,9 %). Kasvua edellisestä vuodesta on lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on jatkunut pitkään. Erityisesti eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nosto on pidentänyt työuria ja parantanut työllisyysastetta viime vuosina. Hyvästä kehityksestä huolimatta olemme edelleen muita Pohjoismaita jäljessä.

– Vielä on tekemistä, mutta suunta on oikea. Ikärajan nosto on lisännyt ikääntyneiden työskentelyä, joka naisilla on jo hyvällä tasolla. Miehet jäävät pohjoismaisessa vertailussa jälkeen muista, kertoo Kannisto.

Lisämateriaali:

• Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2020 (SlideShare)
• Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy Etk.fi:n tilastosivuilta Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä ja Suomen työeläkkeensaajat.

---

Eläkkeellesiirtymisiän odote

• kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.

Neljä faktaa työeläkkeelle siirtymisestä vuonna 2020

• Työeläkkeelle siirtyi noin 61 000 henkilöä.
• Eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,9 vuotta 25-vuotiaalle.
• Eläkkeellesiirtymisiän odote oli 63,8 vuotta 50-vuotiaalle.
• Omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on runsas 1,4 miljoonaa.

Huom! Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei lasketa eläkkeelle siirtyneisiin.

Vanhuuseläkeiän nousu

Eläkeuudistuksen mukaisesti vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuosittain kolme kuukautta vuoteen 2027 saakka, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen ikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen.

• Tavoite syntyi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa vuonna 2009, ja se vahvistettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
• Erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen ovat nostaneet eläkkeellesiirtymisikää. Myös vanhuuseläkeiän nosto myöhentää eläkkeellesiirtymistä.