Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuonna 2020 sen mukaan, saavatko he
- työeläkkeenä osatyökyvyttömyyseläkettä
- työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyyseläkettä
- vain Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä (kansaneläkettä).
– Työkyvyttömyyseläkettä saavien jaottelu näihin kolmeen ryhmään paljasti, että ryhmät ovat erilaisia profiililtaan, tulotasoltaan ja tulojen rakenteeltaan. Eroja on myös ryhmien sisällä, toteaa ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.
Valtaosa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä käy töissä
Tutkimuksen mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet olivat useimmiten naisia ja valtaosin 55–64-vuotiaita.
Työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavissa naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Valtaosa heistä oli 55–64-vuotiaita, mutta myös tätä nuorempia oli melko paljon.
Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat olivat miehiä hieman useammin kuin naisia, ja valtaosan eläke alkoi ennen 35 ikävuotta.
– Keskeinen ero osatyökyvyttömyyseläkeläisten ja muiden ryhmien välillä on työssäkäynti. Noin 90 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä sai eläkkeen ohessa työtuloja. Muissa ryhmissä työtulojen merkitys toimeentulon kannalta oli vähäinen, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta kuvaa.
Tulotaso korkein osatyökyvyttömyyseläkeläisillä – matalin Kelan eläkettä saavilla
Korkein tulotaso oli osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä, keskimäärin 26 000 euroa vuodessa eli noin 2 170 euroa kuukaudessa. Tämä oli lähes kolmanneksen enemmän kuin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä, joilla nettotulot olivat keskimäärin 20 100 euroa vuodessa eli noin 1 680 euroa kuukaudessa.
Selvästi matalin tulotaso oli Kelan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä. Nettotulot olivat heillä hieman yli 15 300 euroa vuodessa, eli noin 1 275 euroa kuukaudessa.
Toimeentulon lähteet vaihtelevat työkyvyttömyyseläkeläisryhmien välillä
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden bruttotulosta työeläkkeen osuus oli keskimäärin noin 30 prosenttia ja työtulojen reilut 50 prosenttia, kun täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä nämä osuudet olivat 65 prosenttia ja alle 10 prosenttia.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosalla työtulot olivat vähintään eläkkeen suuruiset.
Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla eläkkeen osuus bruttotuloista oli kaksi kolmasosaa ja muiden tulonsiirtojen osuus lähes 30 prosenttia. Tälle ryhmälle muiden tulonsiirtojen, kuten eläkkeensaajien asumistuen ja hoitotuen, merkitys toimeentulon kannalta oli siten tärkeä.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajien
kolme ryhmää
- Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeen aloittaneista 25 prosenttia siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, 66 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle työeläkejärjestelmästä ja 9 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kansaneläkejärjestelmästä.
- Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosenttia. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.
- Kelan eläkettä voi saada vain täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä. Tämän voi saada, jos sairaus tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.
- Toimeentuloa on mitattu tutkimuksessa nettotulon perusteella. Nettotulo koostuu sekä eläkkeestä että henkilön muista bruttotuloista, kuten palkka- ja omaisuustuloista, joista on vähennetty henkilön maksamat verot.
Tutkimusjulkaisu:
