Kansainvälinen vertailu: Suomi erottuu edukseen eläkeläisten matalilla tuloeroilla

OECD kehuu tuoreessa katsauksessaan Suomea eläkeläisten matalista tuloeroista. OECD esittää myös huolen Suomen yrittäjien eläkkeiden riittävyydestä ja ehdottaa toimenpiteitä yrittäjien eläketurvaan. Eläkkeiden taso suhteessa ansioihin pienenee tulevaisuudessa useimmissa OECD-maissa, myös Suomessa.

OECD:n katsauksen mukaan 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten tulot ovat tällä hetkellä keskimäärin 17 prosenttia pienemmät kuin koko väestön tulot. OECD maissa ero on keskimäärin 13 prosenttia.

Suomi onnistuu kuitenkin torjumaan eläkeläisten tuloeroja keskimääräistä paremmin. OECD mittaa eläkeläisten tuloeroja Gini-kertoimella, joka on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Suomen eläkeikäisten Gini-kerroin on 0.23. OECD-maiden keskimääräinen eläkeläisten Gini-kerroin on 0.30, kolmanneksen Suomea korkeampi. Suomea suuremmat tuloerot ovat arkipäivää esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa.

Eläkeläisten Gini-kerroin on noussut viime vuosikymmeninä Suomessa lievästi. Muutos johtuu tuloerojen kasvusta työmarkkinoilla.

– Eläketulot perustuvat työuralla ansaittuihin tuloihin. Siitä huolimatta eläkeläisten väliset tuloerot ovat Suomessa verrattain pieniä. Suomalainen eläkejärjestelmä on kohtuullisen hyvin onnistunut yhdistämään ansaintaperiaatteen tulonjakotavoitteisiin, kommentoi tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Eläkkeen korvausaste OECD:n parhaassa kolmanneksessa

Eläkkeen korvausaste on useimmissa OECD-maissa pienenemässä eläkeuudistuksista johtuen. Korvausaste kuvaa eläkkeen ja sitä edeltävän palkkatulon suhdetta.

OECD arvioi esimerkinomaisesti, että 22-vuotias suomalainen saa työuransa jälkeen nettoeläkkeenä 64 prosenttia palkasta, jos hän aloitti työuransa vuonna 2018 ja tekee yksityisellä sektorilla keskipalkkaisen työuran 68-vuoden eläkeikään asti. OECD-maiden keskimääräinen korvausaste tulee oleman heikompi, 59 prosenttia palkasta.

OECD arvioi Suomen olevan eläkkeen korvausasteen osalta jatkossa parhaan kolmanneksen maiden joukossa. Suomen korvausaste heikkenee nykytasosta 4 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo heikkenee 6 prosenttia.

– Eliniän pidentymiseen on monissa maissa varauduttu elinaikakertoimen tapaisilla mekanismeilla. Suomessa elinaikakertoimen tulevia eläkkeitä pienentävä vaikutus näyttää OECD:n tietojen valossa pienemmältä kuin teollisuusmaissa keskimäärin, Jaakko Kiander kertoo.

OECD suosittaa yrittäjien eläketurvan uudistamista

OECD esittää katsauksessaan myös huolen Suomen yrittäjien eläkkeiden riittävyydestä. OECD suhtautuu kriittisesti yrittäjien mahdollisuuteen asettaa itselleen eläkevakuutuksen perustana olevat työtulot, jotka määrittävät yrittäjien eläkemaksut.

Jos suomalaisen yrittäjän ansiot vastaavat keskimääräistä palkkatasoa, mutta yrittäjä asettaa työtulonsa vähimmäistasolle, yrittäjän eläke jää vain 27 prosenttiin keskimääräisen palkansaajan eläkkeestä. OECD-maissa yrittäjän eläke on keskimäärin 79 prosenttia palkansaajan eläkkeestä.

OECD kehottaa Suomea seuraamaan työtulojen kehitystä ja harkitsemaan yrittäjien eläkemaksun perusteen uudistamista. Työtulon sijaan yrittäjien eläkemaksut voisivat jatkossa perustua verotuksessa ilmoitettavien tuloihin.

Yrittäjän työtulon alaraja on Suomessa nyt 7 958,99 euroa vuodessa. Työtulosta riippuvat sekä yrittäjän eläkkeen määrä että eläkemaksu, mutta myös sairausvakuutuksen päivärahat ja vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen korvaukset. Lisäksi työtulo vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan ja toimeentuloon äitiys- ja isyyslomilla.

Aiheesta lisää ETK:n tutkimusseminaarissa 4.2.

OECD:n eläkeasioiden johtaja Hervé Boulhol ja eläke-ekonomisti Maciej Lis esittelevät tuoretta kansainvälistä Pensions at a Glance -raporttia Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa 4.2.  Keskustelua vauhdittaa Suomen kipupisteet ja voimavarat tiivistävä katsaus How does Finland compare. Miltä Suomen tilanne näyttää nyt, entä tulevaisuudessa?

Puhumassa myös Bremenin yliopiston professori Karl Hinrichs ja Oxfordin yliopiston professori Bernhard Ebbinghaus, jotka tarkastelevat Euroopan eläkeuudistusten suuntia ja seurauksia tuoreen tutkimustiedon valossa.

Mukana keskustelemassa myös Suvi-Anne Siimes (Tela), Teemu Muhonen (Helsingin Sanomat), Ilkka Kaukoranta (SAK), Hannu Ijäs (STM), Minna Helle (Teknologiateollisuus) ja Elisa Gebhard (Allianssi).

Lisätietoa

• Erikoistutkija Kati Kuitto, puh. 029 411 2479, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
• Johtaja Jaakko Kiander, tutkimukset ja tilastot, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
• Pension reforms, non-standard work and life course inequalities in the OECD – ETK Research Seminar 4.2., #ETKseminaari
• OECD: Pensions at Glance -raportti, How does Finland compare -katsaus (Country specific findings, pdf)
• Työeläke.fi: Yrittäjä – työtulo kannattaa mitoittaa oikein