Kansainvälinen tuottovertailu: Toinen koronavuosi oli erinomainen eläkerahastoille
Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 10–20 prosentin reaalituottoon vuonna 2021. Erityisen hyvin pärjäsivät Ruotsin työeläkejärjestelmän AP-rahastot, jotka veivät kaikki vertailun mitalisijat. Vuosi oli hyvä myös suomalaisille eläkesijoittajille, erityisesti Varma erottui edukseen.
Eläketurvakeskuksen (ETK) kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on mukana 24 eläkesijoittajaa. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta. Uutena toimijana mukana on tanskalainen Teollisuusliiton eläkeyhtiö Industriens Pension (IP).
Vuosi 2021 oli suotuisa lähes kaikille vertailun eläkerahastoille. Maailmantalous toipui koronasta kovaa vauhtia, ja erinomaisia osaketuottoja oli tarjolla etenkin Yhdysvaltojen pörssissä. Suurin osa vertailun 24 eläkerahastosta ylsi 10–20 prosentin reaalituottoon.
– Eläkesijoittajien erilaiset allokaatiovalinnat johtivat suuriin tuottoeroihin. Listatut osakkeet ja pörssin ulkopuoliset pääomasijoitukset toivat elvyttävän rahapolitiikan takia poikkeuksellisen hyvän tuoton. Korkosijoitusten reaalituotot puolestaan hupenivat inflaatioon, arvioi johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta.
Vertailun Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat puskurirahastot ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat työeläkeyhtiöt ja -kassat. Reaalituottoja vertaillaan yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2012–2021.
Neljän kärjessä vain ruotsalaisia
Ylivoimaisesti suurimman tuoton keräsi jo toistamiseen Ruotsin työeläkejärjestelmän puskurirahasto AP6 (46,2 %). Suljettu rahasto sijoittaa vain osakkeisiin ja on erikoistunut pörssin ulkopuolisiin korkean riskin kohteisiin.
Myös vertailun toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat tuotot menivät naapurimaahan. Pientä AP6:sta tiukemmin säädellyt AP1 (18,4 %), AP3 (18,3 %) ja (AP4 (16,9 %) toivat niin ikään kovat tuotot. Rahastot hyötyivät kotimaisten osakkeiden suuresta arvostustason noususta sekä kruunun heikentymisestä suhteessa dollariin ja euroon.
Suomalaisista korkeimman reaalituoton saanut Varma (16,2 %) nousi tuloksellaan vertailun kärkiviisikkoon.
Heikoiten vuosi meni tanskalaisella ATP:lla (-1,8 %), ja syykin on selvä: Tanskan suurin työeläkerahasto eroaa merkittävästi vertailun muista toimijoista korkosijoituksia painottavalla allokaatiolla.
– ATP:kin raportoi historiansa parhaasta, 35 prosentin tuotosta pienemmälle osakepainotteiselle salkulleen. Erityisesti listaamattomat sijoitukset näyttäisivät selittävän huipputuloksia, joka tässä vertailussa näkyy korostetusti AP6:n osalta. On syytä huomata, että Varmakin raportoi lähes 50 prosentin tuotosta kyseiselle omaisuusluokalle, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Suomalaiset eläkesijoittajat hyvää keskitasoa
Suomalaiset eläkesijoittajat tekivät tasaisen hyvää tulosta ja pärjäsivät vertailussa aikaisempia vuosia paremmin.
Työeläkeyhtiöistä ja kassoista korkeimman reaalituoton saivat Varma (16,2 %), Merimieseläkekassa MEK (13,9 %) ja Ilmarinen (13,0 %). Puskurirahastoista parhaan tuoton sai Keva (13,5 %).
Keskimäärin suomalaisten työeläkeyhtiöiden ja -kassojen reaalituotto (13,1 %) oli parempi kuin vastaavan vakavaraisuussääntelyn piirissä toimivien ulkomaisten eläkesijoittajien (9,3 %).
Puskurirahastojen keskimääräinen reaalituotto (12,6 %) sen sijaan jäi ulkomaisista verrokeista (17,4 %). Eroa selittää poikkeuksellinen AP6-puskurirahasto, jota ilman suomalaisten puskurirahastojen tuotto on samaa luokkaa muiden puskurirahastojen kanssa.
Ruotsalaisilla suurimmat tuotot myös 10 vuoden vertailussa
Toinen koronavuosi nosti lähes kaikkien toimijoiden tuottoja kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tarkastelujaksolta tippui pois vuosi 2011, joka muistetaan euroalueen vakavasta velkakriisistä ja heikoista sijoitustuotoista.
Suurimmat reaalituotot vuosina 2012–2021 keräsivät jo pitkään hyvää tulosta tehneet ruotsalaiset puskurirahastot AP6 (12,7 %) ja AP4 (10,7 %).
Suomalaisten keskimääräinen vuosituotto kymmenen vuoden ajalta oli keskimäärin 6,4 prosenttia, mikä on samaa luokkaa verrokkien (AMF, Alecta, PFZW, ABP) kanssa.
– Viime vuoden erinomaiset tuotot nostavat suomalaisten 10 vuoden tuottoa kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Vertailusta poistunut eurokriisin vuosi oli suomalaisille erityisen vaikea, joten ero muihin kaventuu nyt, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Työeläkesijoittajat toimivat erilaisissa ympäristöissä
Vertailun perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta. Lopulliseen tulokseen vaikuttavat muun muassa toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssien vaihtelut sekä sijoitustoimintaa ohjaava sääntely. Näistä voit lukea lisää tuottovertailun kotisivulta.
Sijoitustuottovertailujen reunaehtoja
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen
- Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria
- Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta
- Valuutta-alue ja -kurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin
- Tuotot on ilmoitettu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan
- Reaalituotto antaa pitkän ajan tuotoista vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation vaikutuksen
- Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle
Lue lisää:
