FLUX: Vajoavan syntyvyyden vaikutuksia voidaan tasapainottaa panostamalla koulutukseen
Väestön koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta. Koulutuksen hyöty yhteiskunnalle on niin suuri, että se kompensoi työvoiman pienenevää kokoa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Suomen syntyvyys on vajonnut nopeasti ja väestön ikääntyminen kiihtyy. Työikäisten osuus väestöstä pienenee, mikä nähdään yleensä uhkatekijäksi yhteiskunnan taloudelliselle kestävyydelle.
Monitieteisen FLUX-konsortion tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että hyvin matalan syntyvyyden haitallisia talousvaikutuksia voidaan merkittävästi lieventää investoimalla koulutukseen. Koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta, mikä kompensoi työvoiman pienempää kokoa.
Investointi on mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta, sillä koulutettavat ikäluokat pienenevät.
Säästöillä yli vuosi lisää koulunkäyntiä
FLUX-konsortion tutkijat laskivat, kuinka paljon viime vuosien syntyvyyden lasku säästää koulutusmenoissa. Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut koronaepidemiaa edeltävien vuosien tasosta (1,45) nykyiseen noin 1,3:een. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen laskennallisesti synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin kyseisenä vuonna.
Jos säästyvät rahat käytettäisiin kouluttamaan ikäluokat nykyistä korkeammin, se tarkoittaisi yli vuotta lisää koulunkäyntiä lasta kohden.
– Näin saataisiin kompensoitua merkittävä osa syntyvyyden alenemisen pitkän aikavälin talousvaikutuksista, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta (ETK).
Väestörakenteen muutoksiin täytyy sekä vaikuttaa että sopeutua
Suomessa matala syntyvyys on todennäköisesti tullut jäädäkseen. Yhteiskunnan on välttämätöntä löytää keinoja sekä vaikuttaa että sopeutua väestörakenteen muutoksiin.
– Koulutukseen investoiminen on tärkeä keino turvata yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä. Lisäksi tarvitaan myös muita toimia: maahanmuuttoa tulee edistää ja lastensaamisen tielle tulevia esteitä purkaa, sanoo professori Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa käytettiin ETK:n ELSI-mikrosimulointimallia. Taloudellisen kestävyyden mittareina käytettiin bruttokansantuotetta henkeä kohti, palkkasummaa ja eläkemenoja suhteessa palkkasummaan.
FLUX etsii ratkaisuja väestön ikääntymiseen
Monitieteinen FLUX-konsortio etsii tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä näiden muutosten aiheuttamaan väestön ikääntymisen kiihtymiseen.
Konsortiossa toimivat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, THL ja ETK.
ETK:n roolina on laatia pitkän aikavälin malleillaan laskelmia hankkeessa muodostettavien väestöskenaarioiden ja -ennusteiden pohjalta.
Aiheesta lisää:
