EU:n tekoälyasetuksella pyritään varmistamaan, että EU:ssa käytetään tekoälyä turvallisesti, perusoikeuksia ja EU:n arvoja noudattaen. EU pyrkii ensimmäisenä maailmassa varmistamaan, että järkevillä ja riittävän joustavilla säännöillä kansalaiset voivat luottaa tekoälyä hyödyntäviin järjestelmiin.

Tekoälyä säännellään riskiperusteisesti

Neuvotteluiden loppuvaiheessa monet kohdat parlamentin kiellettyjen tekoälyjärjestelmien listalta siirtyivät korkeariskiseen luokitteluun. Vastapainoksi korkeariskiseen luokkaan on luotu arviointi- ja lupakehikko, jolla pyritään vähentämään riskejä.

Korkeariskisyyden määritelmä on muodostunut neuvotteluiden aikana ongelmalliseksi. Tulkinnanvaraisuus ja keskeneräinen sääntely on osoittautunut hidasteeksi tekoälyn hyödyntämiselle, sillä investointeja on jäänyt tekemättä merkittävien sanktioiden pelossa. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Demos Helsingin selvityksen mukaan asetuksen hyödyntäminen edellyttääkin selkeää säätelyä, viestintää ja valmiuksien kehitystä osana laajempaa digisäätelyä.

Suomelle asetuksessa ei näytä olevan ylitsepääsemättömiä ongelmia. Suomi on onnistunut vaikuttamaan asetuksen sisältöön, esimerkiksi ihmisen luoma sääntöpohjainen automaatio ei enää kuulu asetuksen soveltamisalaan. Rajojen määrittely on kuitenkin vaikeaa.

On todennäköistä, että työeläkeala ja sosiaaliturva luokitellaan kuuluvaksi suuririskiseen kategoriaan ja sen velvoitteisiin, joten tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa on sovellettava näissä raameissa. Lopullinen muotoilu selviää, kun viimeistelty asetusteksti jaetaan sidosryhmille luettavaksi.

Milloin tekoälyasetus tulee voimaan ja mitä tapahtuu seuraavaksi?

EU:n tekoälyasetuksesta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys jäsenmaiden, komission ja EU-parlamentin kesken joulukuussa 2023. Asetuksen voimaantulosta seuraa vaiheittainen kahden vuoden täytäntöönpanoaika. Tekoälyn kielletyt käyttötavat tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Alustavasti asetuksen arvioidaan tulevan voimaan ennen eurovaaleja kesäkuun alussa.

Komission lehdistötiedotteen mukaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta. Generatiiviselle tekoälyn käytölle luodaan arviointimalleja sekä läpinäkyvyysvelvoitteita. Lisäksi tekoälyä koskevat testiympäristöt tulisivat säätelyssä pakollisiksi.

Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa, mutta edellyttää toimeenpanovalmistelua kansallisesti. Eläketurvakeskus on aktiivisesti mukana kansallisessa toimeenpanotyössä.

Aiheesta muualla:

• Tekoälyä koskeva sääntelykehys: Shaping Europe’s digital future (europa.eu)
• EU:n neuvoston lehdistötiedote 9.12.2023: Tekoälysäädös – neuvosto ja parlamentti sopimukseen maailman ensimmäisistä tekoälysäännöistä (europa.eu)
• TEM 2023: EU:n tekoälyasetusehdotuksen vaikutukset suomalaisyritysten liiketoimintaympäristöön (julkaisut.valtioneuvosto.fi)