EU-sopimus rajat ylittävästä etätyöstä voimaan 1.7.2023
Osa EU-maista on tehnyt keskenään rajat ylittävää etätyötä koskevan sopimuksen, joka tulee voimaan 1.7.2023. Suomi on mukana sopimuksessa. Etätyösopimuksen mukaan säännöllisesti etä- ja läsnätyötä kahdessa EU-maassa tekevä työntekijä voidaan tietyin edellytyksin vakuuttaa oman asuinmaan sijaan työnantajan kotimaassa.
Etätyösopimuksen mukaan työntekijä voi tehdä lähes puolet työajastaan etätyönä kotimaassaan ja puolet työnantajan kotimaassa niin, että työntekijän sosiaaliturva järjestetään työnantajan kotimaassa. Normaalien EU-sääntöjen mukaan, jos työntekijä tekee työtä yli 25 % työajastaan asuinmaassaan, työntekijä vakuutetaan hänen asuinmaassaan.
Nyt tehty etätyösopimus tuo poikkeuksen normaaliin EU-säännökseen useassa EU-maassa työskentelyn vakuuttamisesta. Etätyösopimus mahdollistaa sen, että työntekijä voi tehdä etätyötä enemmän asuinmaassaan eikä etätyö muuta sitä, mihin maahan työnantaja maksaa sosiaalivakuutusmaksut.
EU-maiden välistä etätyösopimusta voidaan soveltaa tietyin edellytyksin:
- Etätyösopimusta sovelletaan vain sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä liikkuviin työntekijöihin. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen, ja noin 20 EU-maata on ilmoittanut aikomuksensa tehdä sanoin. Sopimukseen on mahdollista liittyä 1.7. jälkeenkin, joten sopimuksessa mukana olevien maiden lista päivittyy.
- Etätyösopimus koskee vain työntekijöitä, jotka tekevät etätyötä asuinmaassaan tietotekniikan välityksellä ja jotka työskentelevät muun ajan työnantajansa kotimaassa.
- Työntekijän tulee tehdä etätyötä asuinmaassaan vähintään 25 % mutta alle 50 % kokonaistyöajasta. Muun ajan, eli vähintään 50 % työajasta, työntekijän tulee tehdä työtä työnantajan kotimaassa.
- Työnantajan ja työntekijän tulee molempien haluta etätyösopimuksen soveltamista ja normaaleista sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä poikkeamista.
Etätyösopimus ei vaikuta esimerkiksi rakennustyömailla tai asiakkaiden tiloissa ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vakuuttamiseen. Etätyösopimus ei myöskään vaikuta tilanteisiin, joissa työntekijä tekee työtään vain yhdessä maassa. Lisäksi etätyösopimus ei koske virkamiehiä, yrittäjiä tai apurahansaajia.
Esimerkki:
Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä tekee työtä Suomessa vähintään 50 % työajastaan. Muun ajan työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan Saksassa.
Koska työntekijä tekee yli 25 % työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, työnantaja voi hakea Suomesta A1-todistusta, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Tämä edellyttää työntekijän suostumusta.
Eläketurvakeskus ratkaisee, minkä maan sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu
Työnantaja hakee etätyösopimuksen soveltamista työnantajan kotimaan sosiaaliturvaviranomaisilta. Suomessa hakemus tehdään Eläketurvakeskukselle, sähköisellä hakemuksella Eläketurvakeskuksen asiointipalvelussa. Jos etätyösopimusta voidaan soveltaa työntekijään, Eläketurvakeskus myöntää A1-todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Sopimuksen tavoitteena joustavampi etätyö Euroopassa
Sopimus tuo kaivattua joustoa rajat ylittävään etätyöhön Euroopassa. Sopimus valmistui Euroopan komission yhteydessä toimivan sosiaaliturvakysymyksiä käsittelevän hallintotoimikunnan aloitteesta. Suomea työryhmässä edustivat Eläketurvakeskus ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Nyt tehty etätyösopimus on tilapäinen, ja tarkoitus on tulevaisuudessa saada pysyvä säännös etätyöstä EU:n sosiaaliturva-asetukseen.
Lisää aiheesta:
Blogi: Etätyösopimus mahdollistaa joustavamman työnteon Euroopassa (Etk.fi)
Lisätietoa ja esimerkkejä sopimuksen sisällöstä sekä ohjeet hakemiseen (Etk.fi)
