Työeläkealan yhteisen iltapäivän aloitti tuttuun tapaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton puheenvuoro, jossa hän pohti maailman muutosta ja sen vaikutuksia alan yhteiseen suuntaan. Julkisen keskustelun huomio on pitkään ollut eläkemiljardeissa ja sijoitustuotoissa, mutta Kautto kehotti kääntämään katseen kohti loppuasiakasta ja varsinaista tuotetta, tavallista ihmistä ja hänen työeläkettään.

‒ Työeläke ei ole sosiaaliavustus, vaan itse työllä ja maksuilla ansaittu oikeus, joka on tarkoitettu vanhuuden turvaksi, Kautto korosti.

Kauton mukaan eläkejärjestelmän on hoidettava tätä päätehtäväänsä huolellisesti. Tehtävän merkitys vain korostuu muutoksissa, kuten nyt koronakriisin aikana on nähty. Samaa korosti Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander omassa puheenvuorossaan, jonka teemana olivat Suomen kriisit ja eläkejärjestelmän matka niiden läpi. Ala on ollut Kianderin mukaan muutoskyvykäs ja selvinnyt kriiseistä hyvin.

Muuntautumiskyvystä kertovat myös eläkelainsäädännön muutokset, joita on tehty useasti, viimeisimmät isot eläkeuudistukset vuosina 2005 ja 2017. Ensin mainittu toi joustavuudet eläkeikiin ja jälkimmäinen eläkeuudistus porrastetusti nousevan eläkeiän. Ja samaan aikaan vuonna 2017 tulivat voimaan kiky-sopimukset.

‒ Työeläkejärjestelmä on tehnyt toimenpiteitä, joilla kriiseihin on voitu vaikuttaa – tämä on hatunnoston paikka, Kiander totesi.

Työeläkepäivä tarjoili tällä kertaa osallistujilleen myös tietoa suuresta sosiaaliturvauudistuksesta, sijoitustuottojen tulevaisuudesta nollakorkojen maailmassa ja pohdintaa yrittäjän eläkevakuutuksen muutostarpeista. Päivä päättyi työkykyä ruotineeseen paneeliin ja tietokirjailija Henri Hyppösen alustukseen tulevaisuuden johtamisesta.

Työeläkepäivä on alan suurin vuotuinen verkostoitumistapahtuma. Tällä kertaa tilaisuus pidettiin suorana lähetyksenä verkossa koronan vuoksi. Ensi vuonna tapahtuma toteutuu 25.11.2021.

Kuva: Karoliina Paatos