Viime aikoina Eläketurvakeskuksen (ETK) tietoon tulleet talousrikosepäilyt ovat olleet euromääräisesti aiempaa suurempia ja tekotavat hyvin suunnitelmallisia. Merkittävä osa nyt tutkinnassa olevista petostapauksista on törkeitä.

Vakuuttamista välttämällä on haettu huomattavaa taloudellista hyötyä ja myös kilpailuetua suhteessa velvoitteensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin. Pimeää työvoimaa on käytetty aiempaa laajemmin, ja näin aiheutettu merkittävää yhteiskunnallista vahinkoa.

– Yksi mahdollinen selitys trendille on, että ammattimainen rikollisuus on lisääntynyt työvoimavaltaisilla aloilla. Toisaalta myös viranomaisyhteistyötä on lisätty, ja vakuuttamisen laiminlyönnit on pystytty tunnistamaan laajoissa talousrikoskokonaisuuksissa aiempaa useammin, sanoo osastopäällikkö Matti Ruotanen ETK:n valvonnasta.

Valvonnalla turvataan työntekijöiden eläkkeitä

ETK toimii osana hallinnollista rikostorjuntaa. Se valvoo, että yritykset hoitavat muun muassa lakisääteiset vakuuttamisvelvoitteensa. Viranomaisvalvonta ja tehokas yhteistyö hankaloittavat velvoitteensa laiminlyövien ja väärin toimivien yritysten toimintaa.

ETK:n valvonnan tavoitteena on turvata työntekijöille heille kuuluva eläketurva ja taata eläkeyhtiöille edellytykset periä vakuutusmaksut ajantasaisesti. Tämä yritysten työeläkevakuuttamisen lainmukaisuuden valvonta on ETK:n lakisääteinen tehtävä, Ruotanen kertoo.

Velvoitteitaan laiminlyöviin yrityksiin kohdistetaan mahdollisimman ajantasaisia toimenpiteitä. Näin hankaloitetaan vakavan talousrikollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätään kiinnijäämisriskiä ja tehdään vilpillisestä toiminnasta ylipäätään taloudellisesti vähemmän houkuttelevaa.

Milloin on kyse työeläkevakuutusmaksupetoksesta?

Usein työeläkevakuutusmaksupetos on osa laajempaa talousrikoskokonaisuutta, johon liittyy veropetoksia, kirjanpitorikoksia ja työrikoksia. Rikoslaissa työeläkevakuutusmaksupetos on ollut vuodesta 2007. Se on kirjattu lakiin rikoksena julkista taloutta vastaan.

Luonteeltaan työeläkevakuutusmaksupetos on veropetoksen kaltainen laiminlyöntirikos. Petoksia on kahta tasoa:

• Työnantaja voi syyllistyä työeläkevakuutusmaksupetokseen, jos se laiminlyö vakuuttamisen kokonaan tai antaa puutteellisia tietoja eläkeyhtiölle, ja tämän takia vakuutusmaksun määrääminen oikean suuruisena ei ole mahdollista.
• Törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta on kyse, kun taloudellisen hyödyn tavoittelu on huomattava tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja työeläkevakuutusmaksupetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.