Kaikista eläkkeensaajista 1,5 miljoonaa asui Suomessa. Suomen väestöstä 28 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia.

Eläkelajeittain tarkasteltuna naisten osuus oli suurempi kaikissa muissa paitsi työkyvyttömyyseläkkeissä, joissa sukupuolten väliset osuudet olivat yhtä suuret.

Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli hieman alle 60 000.

– Pääosa ulkomailla asuvista saa vanhuuseläkettä ja valtaosa asuu Ruotsissa, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Jo yli miljoonalle suomalaiselle pelkkää työeläkettä

Vuonna 2019 eläkettä vain työeläkejärjestelmästä saavien määrä ylitti ensimmäisen kerran miljoonan henkilön rajan.  Heidän osuutensa kaikista eläkkeensaajista oli reilut 60 prosenttia. Miehistä pelkkää työeläkettä sai 70 prosenttia ja naisista 56 prosenttia.

Kaikista eläkkeensaajista työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai kolmannes (32 %).

– Vain kansaneläkettä sai kuusi prosenttia. Tämä päti sekä miehiin että naisiin. Kansaneläkkeen merkitys on hitaasti vähentynyt, kertoo Palotie-Heino.

Nuorille eläkeläisille usein vain kansaneläkettä

Vuoden 2019 lopussa 20–29-vuotiaista eläkkeensaajista pelkkää kansaneläkettä sai lähes 90 prosenttia ja 30–39-vuotiaistakin kolme viidesosaa (62 %).

50 ikävuoden jälkeen vain kansaneläkettä saavien osuus putoaa jyrkästi ollen yli 60-vuotiailla enää noin 3 prosenttia. Pelkkää työeläkettä saavien osuus puolestaan kasvaa merkittävästi.

Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisjulkaisusta Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2019. Julkaisu sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saavista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta.

Kuva: Katri Lehtola