Työeläkepäivää vietettiin tiistaina 26.11.2024 Marina Congress Centerissä Helsingissä. Paikalle saapui noin 600 työeläkealasta ja sen ilmiöistä kiinnostunutta.

Työeläkepäivän tämän vuoden teemana oli ”Katse kohti horisonttia – työeläkkeet muutosten aallokossa”. Parhaillaan alaa keskusteluttaa erityisesti työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelema eläkeuudistus.

Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto hahmotteli uudistuksen reunaehtoja päivän avauspuheenvuorossa. Eläkeuudistuksen tavoitteena on turvata eläkkeiden riittävä taso, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja rahoituksen kestävyys.

Kauton mukaan tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus on kasvanut väestö- ja talouskehityksen osalta. Tämä asettaa eläkeuudistuksen neuvottelijoille vaikean tehtävän, jonka ytimessä on riskienhallinta ja riskienjaon oikeudenmukaisuus.

– Emme pääse pakoon epävarmuutta. Eläkeuudistuksen iso kysymys on se, kuka kantaa tulevaisuuteen liittyvät riskit.

Avausosion jälkeen päivä jatkui kolmessa ajankohtaisia aiheita käsittelevässä seminaarissa.

Kahden kerroksen työmarkkinat

Kevytyrittäjien määrä on kolminkertaistunut vuosien 2017–2022 aikana. Mutta keitä kevytyrittäjät ovat, ja millaisia ovat heidän työuransa? Siitä kertoi ETK:n erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg.

Sten-Gahmbergin mukaan kevytyrittäjyys on usein tilapäistä ja siitä saadut tulot ovat pienet. Tutkijan mukaan ilmiö on luonut uusia työmahdollisuuksia. Samalla kevytyrittäjien työurat ovat usein epävakaita ja osa heistä on haavoittuvassa työmarkkina-asemassa.

Sten-Gahmbergin mukaan suuri osa kevytyrittäjätuloista jää tällä hetkellä vakuuttamatta, mikä vaikuttaa kevytyrittäjien sosiaaliturvaan.

– Sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi kehittää niin, että se huomioisi paremmin uusia työn muotoja, Sten-Gahmberg huomautti.

Seminaarissa käsiteltiin myös kevytyrittäjien eläkevakuuttamisen valvontaa ja epätyyppillisiin työsuhteisiin liittyvää köyhyyttä.

Pienituloiset ja varakkaat eläkeläiset

Tapahtuman toisessa seminaarissa tarkasteltiin eläkeläisten toimeentuloa. Tutkimusten mukaan pienituloisten osuus eläkeläisistä on noin 4–14 prosenttia.

ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen arvioi, että valtaosa eläkeläisistä pitää toimeentuloaan helppona, mutta joka kymmenennellä on pitkittyneitä vaikeuksia. Eläkeläisten pienituloisuus periytyy tyypillisesti eläkettä edeltävältä ajalta.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo painotti, että toimeentulo-ongelmat kasvavat eläkeajan viimeisinä vuosina, mikä johtuu lisääntyvistä terveysongelmista.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puolestaan muistutti, että nuorisotyöttömyys pahenee Suomessa. Osalla nuorista työttömyys johtaa pysyvään syrjäytymiseen, mikä näkyy tulevaisuuden eläkeläisissä.

Asiakkaan kohtaaminen digiajassa

Palvelut digitalisoituvat, mutta pysyykö asiakas mukana? Kolmosseminaarin puheenvuoroissa painotettiin, että kehittämisen tulee lähteä asiakkaan tarpeista, ja asiakasymmärryksen kartuttaminen on määrätietoista työtä.

Kelassa katsantakulma on suunnattu yksittäisestä palvelutapahtumasta kokonaisuuteen ja etuuskohtaisuudesta asiakkaan elämäntilanteeseen.

– Haluamme tehdä sosiaaliturvajärjestelmästä niin helpon, että asiakkaalta poistuu asioimisen vaiva, summasi asiakaskokemuspäällikkö Hanna Kropsu-Vehkaperä Kelan strategista tulevaisuuskuvaa.

Asiakaspalvelujohtaja Taina Uronen kertoi Kevassa yhden keinoista olevan asiakkaan palvelutarpeen ennakointi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kontaktoinnin tarve poistetaan jo ennalta.

Keva tarjoaa vakuutetuilleen muun muassa eläke-ehdotuksen, jonka asiakas voi täyttää tulevaa eläkkeelle jäämistään ennakoiden. Samalla hän voi jo ilmoittaa, että haluaa hakea eläkkeen rinnalla kertyneen eläkkeen sitten, kun se on mahdollista.

Julkisen talouden varjo eläkejärjestelmän yllä

Työeläkepäivä huipentui eläkejärjestelmän ja julkisen talouden rahoituksen pohdintaan. Suomen hallituksen tavoitteena on selvittää työeläkkeiden rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen ja riittävän etuustason turvaaminen. Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta.

Strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä totesi paneelikeskustelussa, että korkea eläkemaksutaso rajoittaa verotuksen mahdollisuuksia rahoittaa julkisia palveluja.

Professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta arvioi, että yksi vaihtoehto voisi olla eläke-etuuksien tason joustavoittaminen. Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Työeläkevakuuttajat TELA ry:stä puolestaan harkitsi etuuksien joustamista vain poikkeusoloissa.

VATT:n ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ei sulkisi pois uusia ratkaisuja eläkkeiden ja julkisen talouden turvaamiseksi. Yksi tällainen ratkaisu voisi Hakola-Uusitalon mukaan olla eläkekatto.

Työeläkepäivä järjestetään seuraavan kerran 5.11.2025.