Eläkeuudistus nostaa yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta
Suurin osa työntekijöistä lykkää eläkkeelle siirtymistään samassa tahdissa vanhuuseläkkeen alaikärajan nousun kanssa. Viime vuonna ikäraja nousi 63 vuoteen ja yhdeksään kuukauteen. Samalla erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut selvästi eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkeiän nousu on lisännyt myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ikääntyneen työvoiman keskuudessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikäraja muutettiin syntymävuodesta riippuvaiseksi. Ikäraja nousee ikäluokittain kolme kuukautta kerrallaan siten, että vuonna 1962 syntyneillä se on 65 vuotta. Viime vuonna ikäraja oli 63 vuotta 9 kuukautta, ja sen saavuttivat vuonna 1957 syntyneet.
Merkittävin rajapyykki vanhuuseläkkeelle jäämiseen oli aiemmin 63 vuoden alaikäraja. Nyt kun ikäraja on noussut, myös vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Samalla työntekoa jatketaan entistä pitempään, koska valtaosa työssä olleista on jatkanut työntekoa ainakin uuteen vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka.
Suomessa keskeinen haaste koko 2000-luvun on ollut muita Pohjoismaita matalampi työllisyysaste. Eläkepolitiikassa tämä näkyy tavoitteena myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
– Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa karsittiin varhaiseläkereittejä. Lisäksi eläkeikää on korotettu vuodesta 2018 alkaen. Yhdessä nämä toimenpiteet ovat lykänneet eläkkeelle siirtymistä ja nostaneet merkittävästi ikääntyneiden työllisyysastetta, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.
Erityisesti yli 63-vuotiaiden työllisyysaste on noussut
Viime vuosina työeläkkeelle siirtyneitä on ollut reilut 60 000. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 000 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 17 500 henkilöä.
Eläkeiän nosto näkyy erityisesti ikääntyneiden työllisyysasteen nousuna. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 2000-luvulla yli kaksinkertaiseksi. Viime vuonna ikäryhmän työllisyysaste oli 57 %.
Keskeinen tekijä nousun taustalla on vanhuuseläkkeen ikärajamuutos. Kun 61- ja 62-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 2017 eläkeuudistuksen jälkeen vajaat 10 prosenttiyksikköä, 63-vuotiaiden työllisyysaste on noussut jo lähes 20 prosenttiyksikköä. Kun eläkeikä edelleen nousee, myös vanhempien ikäluokkien työllisyysasteen voi odottaa nousevan.
– Eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina reippaasti. Kun työntekoa jatketaan entistä pitempään, työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Lisäksi eläkeläisten työnteko on lisääntynyt jatkuvasti, Kannisto toteaa.
Työkyvyttömyys lisääntynyt yli 60-vuotiailla
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän eli 17 500. Luku on 2000-luvun pienin. Samaan aikaan yli 60-vuotiaille myönnetään aiempaa enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä.
Vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen on tehnyt mahdolliseksi työkyvyttömyyseläkkeen saamisen myös 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Viime vuonna 61–63-vuotiailla alkoi yli 4 000 työkyvyttömyyseläkettä, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Sen sijaan työttömyys lähellä eläkeikää ei ole merkittävästi noussut viime vuosina.
– On ihan ymmärrettävää, että vanhuuseläkeiän nosto lisää työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista. Kun työkyky ei riitä uuteen eläkeikään, haetaan työkyvyttömyyseläkettä, arvioi Kannisto.
Eläkeikätaulukko – vanhuuseläkeiän alaraja on ikäluokkakohtainen ja nousee vuosittain
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä |
|---|---|
| 1954 ja sitä ennen | 63 v |
| 1955 | 63 v 3 kk |
| 1956 | 63 v 6 kk |
| 1957 | 63 v 9 kk |
| 1958 | 64 v |
| 1959 | 64 v 3 kk |
| 1960 | 64 v 6 kk |
| 1961 | 64 v 9 kk |
| 1962–1964 | 65 v |
| 1965– | Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen. |
Kuva: Vesa Laitinen
