Eläketurvakeskuksen vuosi 2023
Vuonna 2023 Suomen talous supistui. Julkisen talouden vaikeudet kasvoivat, inflaatio oli korkea ja suomalaisten ostovoima heikkeni. Syntyvyys aleni edelleen. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta myönteistä oli, että ikääntyvien työllisyysasteet nousivat ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyi, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vuosikatsauksessaan.
Eläketurvakeskuksen (ETK) vuosikertomussivu ja toimintakertomus 2023 on julkaistu.
Eläketurvan kannalta merkityksellisimmäksi asiaksi viime vuonna nousi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistuksella on määrä vastata syntyvyyden laskun tuottamaan maksun nousupaineeseen. Eläketurvakeskus tuki eläkeuudistuksen valmistelua asiantuntijatiedon ja erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia arvioivien laskelmien avulla.
Vuosi 2023 oli Eläketurvakeskuksen strategian ”Toimivan työeläketurvan puolesta” toteuttamisen toinen vuosi. Eläketurvakeskus tuki työeläketurvan kehittämistä tuottamalla useita tutkimuksia, selvityksiä ja laskelmia. Myös palveluja kehitettiin. Viime vuoden aikana edistettiin työeläkejärjestelmän yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden uudistamiseen tähtääviä suunnitelmia. Eläketurvakeskus osallistui vuoden aikana myös eläkealan lainvalmistelutyöhön.
Eläketurvakeskuksen kulut olivat 37,9 miljoonaa euroa, ja ne nousivat 0,2 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut olivat yhteensä 22,4 miljoonaa euroa ja nousivat 0,9 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Ulkopuoliset palvelut ja IT-kulut, kuten työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kulut, olivat yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta miljoonalla eurolla.
Eläketurvakeskuksessa työskenteli vuoden 2023 lopussa 291 henkilöä. Eläketurvakeskuksen keskimääräinen henkilömäärä laski edellisestä vuodesta kolmella henkilöllä. Naisten osuus henkilöstöstä oli 76 prosenttia, ja korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 77 prosenttia.
