Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoffin mukaan suurimmat muutokset eurooppalaisten eläkemielipiteissä ovat tapahtuneet maissa, joissa on nostettu eläkeikää tai lisätty yksityisen eläkesäästämisen roolia eläketurvassa. Sen sijaan maissa, joissa eläkeuudistukset ovat keskittyneet eläkemaksuihin ja etuuksiin, kansalaisten eläkemielipiteet ovat muuttuneet vähemmän.

– Eläkeiän nostaminen ja yksityinen eläkesäästäminen saavat yleensä osakseen enemmän poliittista keskustelua ja näkyvyyttä mediassa. On mahdollista, että ne vaikuttavat kansalaisten eläkemielipiteisiin voimakkaammin, Riekhoff arvioi.

Riekhoff tutkii, mitkä sosiaalipolitiikan alueet ja hyvinvointipalvelut kansalaiset näkevät tärkeinä valtion tehtävinä sekä miten eläkeuudistukset vaikuttava sukupolvisopimukseen.

Kansalaisten sosiaalipoliittiset preferenssit Euroopassa, eläkeasiat suhteessa työttömyysturvaan ja perheasioihin 2008 ja 2016 tiedot Excel-taulukkona

Tutkimustuloksista ilmenee, että eläkeasioiden suosio suhteessa työikäisten sosiaaliturvaan ja perhe- tai lastenhoitopalveluihin on heikentynyt eniten Britanniassa, Irlannissa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Norjassa.

– Samalla eläkeasioiden merkitys kansalaisille on säilynyt edelleen suurena niissä maissa, joissa hyvinvointivaltio on suppea, kuten Britanniassa.

Suomessa eläketurvan merkitys on pysynyt lähes muuttumattomana.

– Suomalaiset pitävät eläkeasioita edelleen vain hieman tärkeämpänä kuin työikäisten sosiaaliturvaa- ja perheasioita. Mielipiteet eivät juuri ole muuttuneet finanssikriisin vuosista, Riekhoff toteaa.

Sukupolvisopimusta kirjoitetaan uusiksi

Aart-Jan Riekhoffin tutkimustulokset kertovat myös sukupolvien välisen hyvinvointisopimuksen uudistumisesta. Toisin kuin julkisuudessa välillä väitetään, eläkeläisten ja työikäisten välinen vastakkainasettelu ei ole kärjistynyt. Päinvastoin, ikääntyneiden solidaarisuus nuorempia kohtaan on kasvanut.

– Eurooppalaisten sosiaalipoliittiset mielipiteet ovat mielestäni pikemminkin tasapainottuneet kuin kärjistyneet. Monessa maassa myös ikääntyneet toivovat nyt politiikkaa, joka huomioi eläkeläisten lisäksi nuorempia sukupolvia, Riekhoff sanoo.

Tutkimuksen aineistona on käytetty OECD:n Pensions at a Glance -raportin tietoja maakohtaisista eläkeuudistuksista vuosilta 2013, 2015 ja 2017 sekä European Social Surveyn mielipidekyselyjä vuosilta 2008 ja 2016. Tutkimuksessa analysoidaan 61 000 vastausta 18 maasta.

Tutkimus Pension reforms, the generational welfare contract and preferences for pro‐old welfare policies in Europe on julkaistu Social Policy & Administration -lehden erikoisnumerossa “Inequalities in Pensions and Retirement: Life‐courses and Pension Systems in Comparative Perspective. Lehti on maksullinen.

Artikkelin rinnakkaistallenne Julkarissa (avautuu julkiseksi julkaisuviiveen jälkeen 14.12.2022)

Kuva: Gettyimages