63-vuotiaiden työllisyysaste lähes kaksinkertaistunut
Eläkeiän nostaminen on myöhentänyt selvästi vanhuuseläkkeelle siirtymistä ja työnteon lopettamista. Se on muun muassa nostanut 63-vuotiaiden työllisyysasteen jo lähelle 60 prosenttia. Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta työllisyysaste oli 34 prosenttia.
Suomalaisten työnteko 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen on lisääntynyt merkittävästi. Se on ollut yksi vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista.
Yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut kaikissa ikäryhmissä vuoden 2017 jälkeen. 63-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna jo lähelle 60 prosenttia – ennen eläkeuudistusta se oli 34 prosenttia. Nousu on ollut vahvaa myös 64- ja 65-vuotiailla. 64-vuotiaiden työllisyysaste nousi viime vuonna yli 40 prosentin, kun se oli 26 prosenttia vuonna 2016.
– Hyvä kehitys näkyy eläketilastoissa. Olennainen kysymys on, jatkavatko eläkeikää lähestyvät suomalaiset työssä vanhan ja uuden eläkeiän välisen ajan, ja näin näyttää käyneen, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Ennen eläkeiän nostoa eläkkeelle siirtymisen huippukohta osui 63 vuoden iän täyttämiseen. Nyt useilla ikäluokilla huippukohta on siirtynyt eläkeiän nousun tahdissa kolme, kuusi ja yhdeksän kuukautta. Vuonna 1958 syntyneiden huippu asettui tasan 64 vuoden kohdalle ja edelleen vuonna 1959 syntyneillä se on osunut 64 vuoden 3 kuukauden kohdalle.
Viime vuonna valtaosa vanhuuseläkkeelle siirtyneistä jäi eläkkeelle 64–65-vuotiaana.
Korotus eläkeikään vähentää työssä olevien määrää vain vähän
Eläkeiän nostaminen on myöhentänyt selvästi paitsi vanhuuseläkkeelle siirtymistä myös työnteon lopettamista.
– Samalla kun vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, valtaosa työssä olleista on jatkanut työntekoa ainakin uudelle vanhuuseläkkeen ikärajalle, Jari Kannisto kertoo.
Vuonna 1954 syntyneistä 60 prosenttia lopetti työnteon vuoden sisällä 63 vuoden iän täyttämisestä. Sen sijaan vuonna 1958 syntyneistä vain 7 prosenttia lopetti työnteon vuoden sisällä 63 vuoden iän täyttämisestä ja vuonna 1959 syntyneistä 8 prosenttia.
– Karkeasti voi sanoa, että kolmen kuukauden lykkäys eläkeiässä vähentää ikäluokan työssä olevien määrää vain reilulla prosenttiyksiköllä.
Kaikkien työkyky ei riitä uuteen eläkeikään
Ikärajan nousu on lisännyt myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä.
– Kaikkien työkyky ei ehkä riitä uuteen eläkeikään saakka, vaan he hakeutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen sitä. Jos vanhuuseläkeikä karkaa kovin kauas, ja jaksamisen kanssa on ongelmia, hakeudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle jo useampi vuosi ennen eläkeikää, Kannisto arvioi.
Työttömien määrä lähellä vanhuuseläkeikää on pysynyt samalla tasolla eikä vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen näytä muuttaneen tilannetta.
Aiheesta lisää:
