Ajankohtaislistaus
28.5.2020

Lähes puolet 55-64-vuotiasta eurooppalaisista oli työmarkkinoiden ulkopuolella 1990-luvun puolivälissä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin työmarkkinoiden ulkopuolella oli enää reilu kolmannes. Monissa maissa varhaiseläkeläisten osuus on vähentynyt. Maiden väliset erot ovat kuitenkin suuret.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkijat Aart-Jan Riekhoff, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki havaitsivat tutkimuksessaan, että 55-64-vuotiaiden varhaiseläkeläisten osuus on vähentynyt selvästi Euroopassa. Samalla pitkäaikaistyöttömien ja työkyvyttömyys- ja sairausetuuksia saavien osuus on kasvanut joissakin maissa.

– On tärkeää muistaa, että ikääntyneiden työntekijöiden työurat eivät pääty ennenaikaisesti yksinomaan varhaiseläkkeeseen. Työmarkkinoilta poistutaan ennen eläkeikää myös muiden reittien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen, sairauspäivärahan tai pitkäaikaistyöttömyyden kautta, Aart-Jan Riekhoff kertoo.

Euroopassa on viime vuosikymmeninä pyritty pidentämään työuria mm. tiukentamalla varhaiseläkkeiden ehtoja osana eläkeuudistuksia. Suomessa varhennettu vanhuuseläke poistui kokonaan vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Työkyvyttömien osuus kasvanut

ETK:n tutkimuksen mukaan lähes puolet 55-64-vuotiasta eurooppalaista oli työmarkkinoiden ulkopuolella 1990-luvun puolivälissä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin työmarkkinoiden ulkopuolella oli enää reilu kolmannes.

Useimmissa Euroopan maissa varhaiseläkkeelle siirtyneiden osuus väheni, mutta työkyvyttömien osuus sen sijaan kasvoi samanaikaisesti.

Suomessa, Tšekissä, Italiassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa väheni sekä varhaiseläkeläisten, työkyvyttömien että pitkäaikaistyöttömien osuus 55-64-vuotiaista.

Niissä maissa, joita finanssikriisi moukaroi raskaimmin, tutkijat havaitsivat pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Kreikassa kasvoi pitkäaikaistyöttömien lisäksi myös varhaiseläkeläisten ja työkyvyttömien osuus.

Ikääntyneiden köyhyys voi kääntyä kasvuun

ETK:n tutkijat Aart-Jan Riekhoff ja Kati Kuitto arvioivat, että työurien pidentämisprojektia on toteutettu monessa Euroopan maassa varsin kapeasti, pääasiassa varhaiseläkereittejä tukkimalla ja eläkeikää nostamalla. Tutkijat pitävät tärkeänä, että työurien pidentämiseen tähtäävissä uudistuksissa huomioidaan aina työntekijän kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot.

– Jos ikääntynyttä työntekijää estetään poistumasta työmarkkinoilta yhtä kautta, tämä mahdollisesti kokeilee jotain toista ovea. Esimerkiksi ETK:n Mikko Laaksosen tutkimus osoitti, että Suomessa aktiivimalli lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, Riekhoff tiivistää.

Monelle ikääntyneelle vaihtoehdot tarkoittavat kuitenkin toimeentulon vaikeutumista. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja terveysongelmista kärsivät tekevät yleensä muita lyhyemmän työuran. Jos näiden ikääntyneiden sosiaalietuuksien maksimipituutta tai summaa leikataan, moni heistä tuomitaan ajelehtimaan eri etuuksien ja työnhaun välillä, vaikka uuden työpaikan saamisen tosialliset mahdollisuudet ovat pienet.

– Tutkimuksen perusteella työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimenpiteiden tulisi tukea työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia koko elämänkaaren ajan. Tukea tulisi kohdistaa erityisesti niille, joilta odotetaan pidempää työuraa, tutkija Kati Kuitto pohtii.

ETK:n tutkijoiden tekemä laaja eurooppalainen vertailu perustuu Eurostatin kyselyaineistoon vuosilta 1995-2015.

International Social Security Review -lehti julkaisi Riekhoffin, Kuiton ja Palomäen tutkimusartikkelin Substitution and spill-overs between early exit pathways in times of extending working lives in Europe toukokuussa. Artikkeli on maksullinen. Tarvittaessa pyydä tutkimuksen käsikirjoitus tutkijoilta.

Kuva: Gettyimages

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.