Työeläkeindeksiä käytetään maksussa olevien eläkkeiden tason tarkistamiseen. Jotta vuosien 2023 ja 2024 tavanomaista suuremmista työeläkeindeksikorotuksista hyötyi, tuli työeläke olla maksussa edeltävän kalenterivuoden lopussa. Etenkin joulukuussa 2022 ja 2023 moni päätti aloittaa joko osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen tai varsinaisen vanhuuseläkkeen.

Palkkakerrointa käytetään työuran aikaisten ansioiden tarkistamiseksi eläkkeen alkamisvuoden tasolle. Mikäli työeläkeindeksi kasvaa palkkakerrointa enemmän, maksussa olevia eläkkeitä korotetaan voimakkaammin kuin mitä työuran aikaisia ansioita tarkistetaan palkkakertoimella. Täten voi olla taloudellisesti kannattavaa aloittaa eläke jo joulukuussa tammikuun sijasta. Kannattavuuteen vaikuttavat myös työnteon jatkamiseen liittyvät valinnat ja osittaisessa vanhuuseläkkeessä myös varhennusvähennys.

Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyminen lisääntyi selvästi joulukuussa 2022 ja 2023 – viime vuodenvaihteessa palattiin normaaliin

Kun verrataan joulukuussa ja tammikuussa eläkkeelle siirtyneiden määrän suhdetta sekä työeläkeindeksin ja palkkakertoimen muutoksen eroa, saadaan tietoa taloudellisten kannustimien merkityksestä.

Tyypillisesti joulukuussa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittaneiden henkilöiden määrä on noin puolet tammikuun lukumäärästä. Tästä poikkeuksena olivat vuodet 2023 ja 2024, jolloin työeläkeindeksi kasvoi palkkakerrointa enemmän.

Vuoden 2022 joulukuussa osittaisen vanhuuseläkkeen otti kymmenkertainen määrä tammikuuhun 2023 verrattuna. Vuotta myöhemmin suhde oli noin 1,5-kertainen.

Myös vuonna 2018 työeläkeindeksin muutos oli suurempi kuin palkkakertoimen, mutta tämä ei merkittävästi näkynyt eläkkeellesiirtymiskäyttäytymisessä. Tosin hyvin pientä poikkeamaa tavanomaisesta trendistä oli havaittavissa.

Olennainen huomio on, että vuodenvaihteessa 2024–2025 palattiin tyypilliseen käyttäytymiseen – vuonna 2025 palkkakerroin kasvoi taas hieman enemmän kuin työeläkeindeksi.

Varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymisessä muutos samankaltainen, mutta vähäisempi

Luvut varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ovat samankaltaisia. Poikkeukselliset työeläkeindeksikorotukset eivät kuitenkaan muuttaneet joulu- ja tammikuussa eläkkeen aloittaneiden suhdetta yhtä paljon kuin osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneilla.

Vuoden 2022 joulukuussa varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jäi 2,8-kertainen määrä henkilöitä vuoden 2023 tammikuuhun verrattuna. Vuoden 2023 joulukuussa ja vuoden 2024 tammikuussa jäi lähes yhtä paljon ihmisiä vanhuuseläkkeelle.

Verrattuna vanhuuseläkkeeseen osittainen vanhuuseläke on hyvin joustava, joten on luonnollista, että ihmisten on helpompi käyttää taloudellista harkintaa osittaisen eläkkeen ottamisessa.

Eläkkeen aloittaminen joulukuussa ei jäänyt pysyväksi ilmiöksi

Tavanomaisesti, eli silloin kun palkkakertoimen muutos on työeläkeindeksin muutosta suurempi, tammikuu on joulukuuta selvästi yleisempi ajankohta työeläkkeen aloittamiselle. Taloudellisten kannustimien lisäksi tammikuu voi olla ajallinen maamerkki, joka toimii luontaisena ajankohtana monelle aloittaa uusi elämänvaihe ”puhtaalta pöydältä”.

Toisaalta mitä voimakkaammin työeläkeindeksi kasvaa palkkakerrointa enemmän, sitä useampi näyttää ottavan eläkkeen jo joulukuussa. Vuodenvaihteen 2024–2025 tilanne osoittaa, että joulukuussa eläkkeen aloittaminen ei jäänyt pysyväksi ilmiöksi, kun työeläkeindeksin muutos jäi tänä vuonna palkkakertoimen muutosta pienemmäksi.

Toisin sanoen viime vuodet ovat havainnollistaneet, että taloudellisella harkinnalla on vaikutusta eläkkeellesiirtymispäätöksissä.

Lähde:
The Fresh Start Effect: Temporal Landmarks Motivate Aspirational Behavior (Management Science)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ