Työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen ovat jo pitkään olleet keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että väestön työkyky on riittävän hyvä ja että työssä jatkaminen onnistuu mahdollisista työkykyyn liittyvistä ongelmista huolimatta.

Tarkastelimme työkyvyn kehitystä työmarkkina-aseman mukaan käyttäen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämiä väestötutkimusaineistoja vuosilta 2000, 2011 ja 2022. Lisäksi arvioimme eri työmarkkina-asemissa olevien osatyökykyisten määrää ja seurasimme osatyökykyisten työllisyysasteen muutoksia.

Työkykyä mitattiin kolmiportaisella kysymyksellä, jossa vastaajaa pyydetään arvioimaan, onko hän mielestään täysin työkykyinen, osittain työkyvytön vai täysin työkyvytön.

Työkyky parani 2000-luvun alussa, mutta hyvä kehitys on kääntynyt

Vanhemmissa ikäryhmissä itse arvioitu työkyky parani selvästi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta sen jälkeen muutokset ovat olleet vähäisiä. Nuoremmissa ikäryhmissä työkyky on sen sijaan heikentynyt.

Nuorempien ikäryhmien työkyky heikentyi jo vuosituhannen alussa, mutta toisella vuosikymmenellä muutos oli vielä suurempi. Vuonna 2022 reilu 10 prosenttia alle 50-vuotiaista piti itseään osatyökykyisenä ja pari prosenttia täysin työkyvyttömänä.

Itseään täysin työkykyisenä pitävien osuus alkaa pienentyä noin 50 ikävuoden kohdalla. Voidaan odottaa, että työuran viimeisinä vuosina ilmenevät työkykyhaasteet tulevat lisääntymään vanhuuseläkeiän noustessa.

Kuvan ”Täysin työkykyisten, osatyökykyisten ja täysin työkyvyttömien osuus iän mukaan perustuen vastaajan omaan arvioon vuonna 2022” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Osatyökykyisten osuus on kasvanut työttömillä, mutta eniten osatyökykyisiä on työssä olevissa

Työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna työkyky on paras työssä olevilla: työkyvyttömäksi itsensä kokevia ei ole käytännössä lainkaan ja osatyökykyisyyskin on selvästi harvinaisempaa kuin työttömillä ja työvoiman ulkopuolella olevilla.

Osatyökykyisten osuus on 2000-luvun aikana lisääntynyt erityisesti työttömillä. Vuonna 2022 jo lähes puolet työttömistä vastasi olevansa osittain työkyvyttömiä.

Osatyökykyisiä työttömiä on pidetty työllisyyden kannalta tärkeänä ryhmänä. Työllisyys voisi parantua, jos osatyökykyisille työttömille voitaisiin järjestään heidän jäljelle olevalle työkyvylleen sopivaa työtä. Työelämään osallistuminen on merkittävää myös osatyökykyisten itsensä kannalta, sillä se ylläpitää toimintakykyä, edistää osallisuutta ja parantaa toimeentuloa.

Lukumääräisesti eniten osatyökykyisiä on kuitenkin työssä olevien joukossa. Huomiota on siis kiinnitettävä myös työssä olevien työkyvyn tukemiseen ja työssä jatkamisen mahdollistamiseen.

Aikaisempaa useampi osatyökykyinen on työssä

Osatyökykyisten työllisyys on 2010-luvulla hieman parantunut. Kun vuonna 2000 ja 2011 noin 40 prosenttia osatyökykyisistä oli työssä, vuonna 2022 osuus oli viisi prosenttiyksikköä suurempi. Myös täysin työkykyisten työllisyysasteeseen verrattuna osatyökykyisten työllisyys on parantunut.

Osatyökykyisten asemaan ja työllisyyden edistämiseen on 2010-luvulla kiinnitetty runsaasti huomiota. Hallituskausittain on toteutettu ohjelmia, joiden tarkoitus on ollut helpottaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista. Näistä ohjelmista on seurannut lainsäädäntömuutoksia ja hankkeita, joilla pyritty kehittämään esimerkiksi työkyvyn tuen palveluja. Voi olla, että näillä ohjelmilla on ollut osansa osatyökykyisten työllisyyden paranemiseen.

Työllisyys on parantunut erityisesti yli 50-vuotiailla osatyökykyisillä. Yli 60-vuotiaiden osatyökykyisten työllisyys on kuitenkin täysin työkykyisiin verrattuna heikkoa. Koska työkyky heikkenee iän myötä, olisi erityisen tärkeää panostaa vanhuuseläkeikää lähestyvien osatyökykyisten työllisyyden edistämiseen.

Osatyökykyisten työllisyysaste ikäryhmittäin vuosina 2000, 2011 ja 2022

Ikäryhmä	vuosi 2000	vuosi 2011	vuosi 2022
20–29-vuotiaat	27 %	34 %	28 %
30–39-vuotiaat	54 %	48 %	43 %
40–49-vuotiaat	54 %	48 %	50 %
50–59-vuotiaat	46 %	44 %	57 %
60–63-vuotiaat	11 %	26 %	32 %
Kaikki	39 %	40 %	45 %

Koko tutkimus on luettavissa Työpoliittisesta aikakauskirjasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ