Miten uusi väestöennuste vaikuttaa eläkkeiden rahoitusnäkymiin?
Eläketurvakeskus laatii pitkän aikavälin laskelmia eläkejärjestelmän kestävyydestä noin kolmen vuoden välein. Yksi keskeisimmistä oletuksista laskelmien taustalla on oletus tulevasta väestön kehityksestä.
Tilastokeskus julkaisi tänään uuden väestöennusteen. Eläketurvakeskus on tähän asti perustanut eläkelaskelmansa tähän ennusteeseen. Tuorein vuonna 2022 julkaistu pitkän aikavälin eläkelaskelma perustui vuoden 2021 väestöennusteeseen, johon oli huomioitu väestöennusteen jälkeen toteutunutta poikkeuksellista kuolevuuskehitystä.
Väestöennuste vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä ajattelemme eläkejärjestelmän kestävyydestä. Suoraa vaikutusta eläketurvan sisältöön tai rahoitukseen sillä ei kuitenkaan ole, vaan eläkejärjestelmän todellinen kestävyys selviää vasta aikanaan toteutuvan väestökehityksen perusteella. Käytännön tarpeita ajatellen toteutuva kehitys on tiedossa auttamattomasti liian myöhään, joten tarvitaan ennustetta, jotta näkymämme tulevasta kehityksestä olisi mahdollisimman realistinen.
Tilastokeskus on laatinut väestöennusteita jo vuosikymmenten ajan. Menetelmätkin ovat olleet pääpiirteittäin samanlaisia jo useiden ennustekierrosten ajan.
Muutokset aiempaan ennusteeseen verrattuna
Väestöennusteen keskeiset oletukset koskevat syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä.
Uudessa ennusteessa on otettu huomioon korona-ajan korkeampi kuolevuus, mutta oletus kuolevuuden alenemisvauhdista on kutakuinkin ennallaan. Tämä korona-ajan kuolevuuden kasvu oli jo osittain mukana ETK:n edellisissä pitkän aikavälin laskelmissa. Ennusteisiin yksittäisten syntymävuosiluokkien eläkeikärajoista on kuitenkin tulossa muutoksia.
Uuden väestöennusteen syntyvyysoletus on aiempaa 13 prosenttia alempi. Toisaalta pitkän aikavälin nettomaahanmuutto-oletus on 2,7-kertainen aiempaan ennusteeseen verrattuna. Syntyvyysoletus on alentunut lähes trendinomaisesti vuoden 2012 väestöennusteesta saakka, jolloin oletus syntyvyyden tasoa kuvaavasta kokonaishedelmällisyysluvusta oli vielä 1,82 nykyisen 1,26 sijasta. Sen sijaan nettomaahanmuutto-oletus on pysynyt samalla ajanjaksolla tehdyissä ennusteissa varsin vakaana 15 000–17 000 henkilössä vuodessa. Uudessa ennusteessa nettomaahanmuutto-oletus on jopa 40 000!
Alustavien laskelmien mukaan syntyvyysoletuksen muutos tuottaa teoreettiseen kestävään TyEL-vakiomaksutasoon noin 0,7 prosenttiyksikön nousupaineen edellisen väestöennusten mukaiseen oletukseen verrattuna, kun taas muuttoliikeoletuksen muutos alentaa sitä vastaavasti jopa noin kaksi prosenttiyksikköä riippuen maahanmuuttajien työllistymisestä.
Kokonaisuudessaan väestöennusteen muutoksen huomioiminen eläkelaskelmissa vahvistaisi selvästi eläkejärjestelmän rahoituksen näkymiä, koska maahanmuutto-oletuksen muutos on niin merkittävä. Muutos riittäisi poistamaan aiemmissa laskelmissa olleen TyEL-maksun korotuspaineen kokonaan ja täsmällisistä oletuksista riippuen maksussa olisi jopa pientä alennusvaraa noin 24 prosenttiin.
Maahanmuutto ilmiönä sisältää poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Ei ole sanottua, että maahanmuuttajien lukumäärät säilyvät pitkään nykytasolla. Jos tätä arviota joudutaan tarkistamaan alaspäin, näkymä muuttuu jälleen olennaisella tavalla vähemmän kestäväksi. Taloudellisten vaikutusten kannalta myös maahanmuuton rakenne on ensiarvoisen tärkeää. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla maahanmuuttajien työllistymiseen ja ansiotasoon. Nämä taas ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.
Lopuksi
Eläketurvakeskus julkaisee ajoittain myös täydentäviä laskelmia erilaisilla väestöoletuksilla. Eläketurvakeskus on mukana FLUX-yhteistyöhankkeessa, jonka osana väestötieteilijät kehittävät stokastista syntyvyysennustetta. Eläketurvakeskus julkaisee näihin ennusteisiin perustuvia syntyvyyslaskelmia vuoden 2025 puolella. Tulevina vuosina on tarkoitus julkaista laskelmia myös erilaisilla maahanmuutto-oletuksilla.
Linkkejä:
- Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022 (Julkari.fi)
- FLUX Consortium (fluxconsortium.fi)
- Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua | Tilastokeskus (stat.fi)
- Kuolevuuden kehityksen vaikutuksia eläkejärjestelmään (Julkari.fi)
- Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen (Julkari.fi)
- Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen (Julkari.fi)
