Työkykyisiä, työkyvyttömiä vai jotain siltä väliltä?
Lähes 40 prosenttia työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Monilla hylkäävän päätöksen saaneilla on huonompi sidonnaisuus työelämään kuin myönteisen päätöksen saaneilla.
Kun henkilö sairastuu, eikä kykene sen vuoksi työhön, joutuu hän hakemaan sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa voi enimmillään saada noin vuoden ajan. Kun vuoden enimmäisaika tulee täyteen, henkilö voi hakea työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Se myönnetään työeläkelakien tai kansaneläkelain edellytysten täyttyessä. Näissä etuuksissa työkyvyttömyyden määritelmä on kuitenkin erilainen kuin sairauspäivärahassa.
Työkyvyttömyys ei yksityisten alojen työeläkelakien mukaan enää merkitse sitä, että henkilö ei pysty omaan työhönsä, vaan että hän ei pysty mihinkään työhön, jota hakijan voidaan kohtuullisesti odottaa tekevän. Tällöin henkilö voi olla työkyvytön omaan työhönsä, mutta hän ei välttämättä ole työkyvytön työeläkelakien edellyttämällä tavalla. Tämä määritelmien ero aiheuttaa usein hylkääviä päätöksiä ja kokonaisuutena noin 37 prosenttia työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään.
Minkälaisia työskentely- ja etuushistorioita työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla on ennen hakemusta?
Alla olevat kuviot näyttävät, ovatko vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkettä hakeneet olleet työssä tai jollain etuudella ennen eläkepäätöstä. Aikajana kuvaa etäisyyttä eläkkeen alkamisesta tai hylyissä eläkepäätöksestä. Jokainen luku on yksi kuukausi, eli esimerkiksi -12 tarkoittaa tilaa, jossa henkilö on ollut vuotta ennen eläkkeen alkamista tai eläkepäätöstä. Muu ei työssä -tila kattaa esimerkiksi toimeentulotuella olevat tai ilman etuuksia elävät henkilöt.
Hylkäävän päätöksen saaneilla rikkonaisempi työhistoria kuin myönteisen päätöksen saaneilla
Myöntävän päätöksen saaneista noin 70 prosenttia on työskennellyt kolme vuotta ennen eläkkeelle jäämistä ja noin 10 prosenttia on jatkanut työskentelyä hyvin lähelle eläkkeelle jäämistä. Työttömien osuus on noin 20 prosentin tasolla ja toimeentulotukea saavia tai muilla tavoin elämisensä maksavia on noin 5 prosenttia. Tulokset vastaavat sairauspäivärahalta eläkkeelle siirtyvien määrän osalta aiempia tutkimuksia, joiden mukaan 75 prosenttia hakijoista siirtyy sairauspäivärahalta työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hylkäävän päätöksen saaneiden ryhmässä työskentely on vähäisempää jo merkittävästi ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja henkilöillä on enemmän erilaisia etuuksia. Hylkäävän päätöksen saaneista vain vähän yli 40 prosenttia oli työssä kolme vuotta ennen eläkkeen hakemista. Työttömyys- ja toimeentulotuen jaksoja heillä oli kaksinkertainen määrä myöntöpäätöksen saaneisiin verrattuna. Myös sairauspäivärahajaksoja oli noin puolitoistakertaisesti. Kuvaajasta näkyy myös selkeästi hakijoiden alkava siirtymä työttömäksi tai muu ei työssä -tilaan, kun sairauspäiväraha päättyy ja työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty.
Mielenkiintoista on, että myös aiemmin hylyn saaneiden, mutta myöhemmin myöntävän päätöksen saaneiden henkilöiden työskentely- ja etuushistoria on hyvin samanlainen kuin pelkän hylyn saaneilla. Tästä lopulta myönteisen päätöksen saaneiden ryhmästä noin 70 prosenttia oli 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä myöntävän päätöksen saadessaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että työeläkkeen myöntöön on johtanut työkyvyttömyyseläkkeen kriteerien muuttuminen yleisestä ammatilliseksi 60 ikävuoden täyttymisen takia.
Työttömyysetuudelle vai toimeentulotuelle?
Tarkastelun tuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä henkilöiden toimintakyvystä, mutta henkilöillä, jotka hakevat työkyvyttömyyseläkettä ja saavat hylkäävän päätöksen on huonompi sidonnaisuus työelämään kuin myönteisen päätöksen saaneilla.
Nykyisessä järjestelmässä vajaakuntoinen ihminen voi joutua tilanteeseen, jossa hän ei enää saa työkyvyttömyysetuutta, ei pärjää omassa työssään, mutta häntä ei välttämättä myöskään kuntouteta takaisin työkykyiseksi toiseen työhön. Tällöin henkilö päätyy usein joko työttömäksi tai toimeentulotuelle, joka on todettu aiemmissa tutkimuksissa. Tällä taas voi olla merkittävä vaikutus henkilön toimeentuloon, koska nämä etuudet, erityisesti perustasoisina, voivat olla matalampia kuin sairauspäiväraha tai työkyvyttömyyseläke.
Ilmiön laajuus ei ole kovinkaan hyvin selvillä. Sosiaaliturvakomitean arvion mukaan työkyvyttömiä työttömiä olisi noin 2 000–7 500. Sosiaali- ja terveysministeriön vaihtoehtoisen arvion mukaan heitä olisi vuonna 2018 ollut 27 000. Työkyvyttömillä työttömillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi niin merkittävästi alentunut, että ansiotyö ei ole realistista, ja jotka hoitava lääkäri oli todennut työkyvyttömiksi, mutta joiden työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemus on hylätty.
Lue lisää:
Perhoniemi, R, Blomgren, J, & Laaksonen, M (2021). Mitä sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä? Toimeentulon lähteet kahden vuoden seurannassa.
Peuhkurinen, K & Kivipelto, M (2024). Työkyvyttömien työttömien kokemuksia etuuksista ja palveluista.
