Työeläkelainsäädäntöön on tulossa uudistuksia
Työeläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisesti, ja näin on huolehdittu työeläketurvan toimivuudesta. Työeläkkeiden tulevia muutoksia on viitoitettu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa.
Uudistusten tavoitteena on turvata työeläkejärjestelmässä myös jatkossa eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen pitkän aikavälin kestävyys. Työeläkejärjestelmää varjostavina huolina on mainittu huoltosuhteen heikkeneminen sekä talouden kehitykseen, eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyvä epävarmuus.
Eläketyöryhmä aloittaa työnsä
Eläkeuudistuksen valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön työryhmässä hallitusohjelman pohjalta. Ehdotusten on tarkoitus valmistua vuoden 2025 tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen ehdotukset kootaan hallituksen esitykseksi.
Työryhmän tavoitteena on selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Lisäksi selvitystyön tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen.
Eläkkeeltä joustavammin työelämään
Hallitusohjelmaan on nostettu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuudet osallistua joustavasti työelämään. Tähän tavoitteeseen pyritään palkan ja eläkkeen yhteensovittamisen mallilla, jossa työnteko kannattaa aina. Työlistalla on myös työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä koskeva laki, joka on nyt voimassa vuoden 2024 loppuun asti. Uudistukset ovat tärkeitä työhön kannustamisen kannalta.
Yrittäjän eläkejärjestelmän kehittämistarpeita suunnitellaan selvitettäväksi
Yrittäjien eläketurvan perusteena olevaa työtulon määrittelyä uudistettiin tämän vuoden alusta. Uudistuksen hyväksymisen yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat uudistamistarpeet selvitetään ja että järjestelmän kehittämistä jatketaan. Hallitusohjelmaan on jatkotyöstä kirjattu, että yrittäjien eläkkeiden kehittämistarpeita tullaan arvioimaan.
Muuta ajankohtaista: sähköinen ote, ulkoistaminen ja julkisuuslaki
Työeläkelakien pieniä muutoksia koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä. Kokonaisuuteen sisältyy mm. sähköisen työeläkeotteen käytön edistäminen.
STM:ssä on kesken työ, jossa selvitetään lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavien eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toimintojen ulkoistamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Ministeriössä on myös työn alla uutta sääntelyä eläkevakuuttajien hallituksen ja johdon pätevyysvaatimuksiin. Työkyvyttömyysriskin hallintapalvelujen sääntelyyn liittyvä selvitystyö on alkamassa.
Julkisuuslain ajantasaistamisen työ on kesken oikeusministeriön työryhmässä. Odotettavissa on, että työryhmän ehdotukset valmistuvat syksyn aikana. Myös tietosuojaa ja tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön kokonaisuuteen on kaavailtu uudistuksia. Kansainvälisellä puolella on mm. sovittu aloitettavaksi sosiaaliturvasopimusneuvottelut Uruguayn kanssa.
Eläkeuudistuksen tavoite on vanha jo tutuksi tullut käytäntö köyhiltä pois ja rikkaille/yrittäjille lisää.
Niin,köyhät kyykkyyn ja eläkkeet pois,rikkaille lisää ja eläkeverot pois yli 4000€ eläkkeistä ja orpon pojille 100000€ pohjaeläkkeet.
Miten työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi tehdä työtä, jos hänet on todettu työkyvyttömäksi terveyden tai vamman vuoksi? Miten tämä uudistus ”joustavasti työelämään” häntä hyödyttää, jos ei pysty työskentelemään?
80/20 laskukaava turvaa työssä olevien eläkekertymän reaaliaikaisuuden, mutta heti eläkkeelle siirryttäessä leikkaa ostovoimaa 20/80 laskukaavalla. On epäreilua antaa työssä olevien ymmärtää saavansa reaaliaikaista eläkettä vuosi vuodelta. Eläkekertymä riippuu palkankorotusten suuruudesta ja ruuan hinnan noususta jota ei tapahtunut reiluun 10 vuoteen. On epäreilua sekin, että korotukset maksetaan prosenttikaavan mukaan. 10 000euron eläkeläinen saa huomattavasti suuremman korotuksen kuin 1 000euron eläkeläinen. Eläkekorotus on maksettava jokaiselle euroina ja sama euromäärä!!!!. Suureläkeläinen ei ole tehnyt yhtään mitään suuren korotuksensa eteen. Tämä järjestelmä epäreilu esim. 30v eläkkeellä olleille. Heidän ostovoimaansa leikataan kohtuuttomasta ja samalla vaaditaan osallistumaan hintojen nousujen maksamiseen. Epäreilua sanoisiko ,rikollista.
Ehdotan Ruotsin mallin mukaista eläkekattoa. Jos on hyvin tienannut työaikana, pärjää varmaan 5000 eläkkeellä. Firmojen johtajilleen maksamista miljoonien lisäeläkkeistä maksetaan 2/3 osaa muilta kerätyistä kertymistä. Olen varmistanut tiedon Kimmo Kiljuselta. Eläkkeisiin liittyvä asia on myös se, miksi Ruotsiin kirjansa muuttaneilta ei Suomessa peritä veroja. Ruotsista ei ilman verotusta pääse muuttamaan Suomeen.