Etätyösopimus mahdollistaa entistä joustavamman työnteon Euroopassa
Suomi haluaa olla mukana mahdollistamassa työnantajille ja työntekijöille entistä joustavammat kansainväliset työntekomahdollisuudet. Siksi ETK ja STM ilmoittautuivat viime vuonna mukaan EU-työryhmään, jonka tarkoitus on selvittää rajat ylittävää etätyöskentelyä ja sen vaikutuksia sosiaaliturvaan. Mutta miten onnistuu uusien sääntöjen luominen vain kuudessa kuukaudessa?
Moni työntekijä työskentelee työnantajansa kotimaan lisäksi etänä omassa asuinmaassaan. Työntekijä saattaa pendelöidä kahden maan välillä viikoittain, ja tällöin tulevat mietittäväksi kansainväliset sosiaaliturvamääräykset. Mitä sanoo EU:n sosiaaliturva-asetus tilanteessa, jossa työntekijä tekee kotona Virossa yhden päivän etätöitä ja loput toimistolla Suomessa? Entä jos etätyöpäiviä onkin kaksi viikossa? Mitä enemmän etätyötä työntekijä kotoaan käsin tekee, sen varmemmin työnantajalle tulee velvollisuus vakuuttaa työntekijä tämän asuinmaassa, työnantajan kotimaan sijaan.
Nykysäännökset eivät vastaa tämän päivän työelämää
Pandemian jälkeen yhä useampi työntekijä toivoo voivansa tehdä enemmän töitä kotoa käsin. Työnantajat eivät kuitenkaan toivo, että sosiaaliturvavelvoitteet siirtyvät työntekijän asuinmaahan.
Nykyiset säännökset rajat ylittävien työntekijöiden sosiaaliturvaa säätelevässä EU:n sosiaaliturva-asetuksessa eivät täysin vastaa nykyistä työelämää. Asetuksen määräykset ovat jo kymmenen, osa jopa useita kymmeniä, vuotta vanhoja ja tehty ajassa, jolloin maailma ja työnteko olivat kovin erilaisia kuin tänä päivänä.
Euroopan komission yhteydessä toimiva sosiaaliturvakysymyksiä käsittelevä hallintotoimikunta nimesi viime syyskuussa työryhmän selvittämään rajat ylittävää etätyötä. Ryhmä perustettiin tarpeesta lisätä EU-alueella työskentelevien mahdollisuutta tehdä aiempaa enemmän etätyötä kotona silloin, kun työnantaja on toisessa maassa.
EU:n jäsenvaltioiden edustajista koostuva työryhmä sai puoli vuotta aikaa löytää ratkaisu. Työryhmissä keskusteltiin ja selvitettiin nykyisten EU-sääntöjen soveltumista etätyöhön sekä löytyisikö säännöistä joustonvaraa. Pohdimme myös, mitkä olisivat mahdollisuudet luoda uusia säännöksiä etätyöntekijöiden sosiaaliturvaan liittyen.
Nopeasti kävi ilmi, että mailla on hyvin erilaisia tulkintoja nykyisten sääntöjen soveltumisesta etätyöntekoon. Vaikka EU-asetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa, antaa se selvästi myös paljon tulkinnanvaraa. Lisäksi mitään yhteisiä säännöksiä siitä, mikä on etätyötä, ei toistaiseksi EU-tasolla ole, joten ryhmä lähti siltä osin täysin puhtaalta pöydältä.
Puolessa vuodessa mahdottomasta mahdollista
Kokouksissa keskustelimme etätyöntekijöiden sosiaaliturvasta ja siitä, mitä rajat ylittävä etätyö on ja miten se voidaan määritellä. Maat toivat esille ja perustelivat omia näkemyksiään, ja kävimme läpi lukuisia vaihtoehtoja. Aluksi ajattelin, voiko tästä mahdottomalta tuntuvasta lähtökohdasta todella syntyä näin lyhyessä ajassa jokin yhteinen näkemys ja ratkaisu.
Selkeä tavoite ja tarve sääntöjen uudistukselle sai työryhmän kuitenkin määräajassa puristamaan kokoon sopimuksen, joka antaa joustavammat työntekomahdollisuudet etätyöntekijöille. Etätyösopimuksen perusteella työntekijä voi jatkossa tehdä enemmän töitä kotimaassaan, kuin mitä EU-asetus mahdollistaisi, ilman sosiaaliturvan siirtymistä toiseen maahan.
Sopimus on kompromissien ja tiukan aikataulun tulos eikä se ratkaise kaikkia etätyöntekijöiden sosiaaliturvaan liittyviä haasteita. Sopimus on kuitenkin hyvä alku ja suunta kohti nykypäivää, jossa työnteko ei ole aina paikkaan tai aikaan sidottua. Sopimus tuo myös varmuutta ja joustoa työnantajille sekä työntekijöille etätyötä koskevien sosiaaliturvasääntöjen osalta.
Rajat ylittävää etätyötä selvittävä työ jatkuu
Nyt tehty etätyösopimus on tilapäinen ratkaisu, ja tarkoitus on tulevaisuudessa saada pysyvä säännös etätyöstä EU:n sosiaaliturva-asetukseen. Työryhmän työ siis jatkuu.
EU-lainsäädännön muutokset ovat aina pitkien neuvottelujen ja kompromissien tulosta. Mailla on asioihin erilaisia näkemyksiä ja lähtökohdat rajat ylittävään työntekoonkin vaihtelevat. Uskon kuitenkin, että pysyvämpi ratkaisu tullaan löytämään ja se tulee tukemaan entistä paremmin nykymaailman työelämää. Ainakin työryhmälle on annettu aikaa nyt hieman enemmän kuin puoli vuotta. Ja siihen saakka voimme soveltaa uutta etätyösopimusta.
1.7.2023 voimaan tuleva rajat ylittävää etätyötä koskeva sopimus pähkinänkuoressa:
- Etätyösopimuksen perusteella työntekijä voi tehdä etätyötä asuinmaassaan yli 25 % mutta alle 50 % kokonaistyöajastaan. Muun ajan, eli yli 50 %, työntekijän tulee työskennellä työnantajan kotimaassa. Tällöin työntekijään voidaan soveltaa työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
- Molempien työskentelymaiden tulee soveltaa etätyösopimusta. Myös työnantajan ja työntekijän tulee molempien haluta etätyösopimuksen soveltamista, ja sitä tulee hakea työnantajan kotimaan sosiaaliturvaviranomaisilta. Suomessa Eläketurvakeskukselta.
- Etätyösopimuksen ehtojen täyttyessä työntekijälle myönnetään A1-todistus osoitukseksi kuulumisesta työnantajan kotimaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Tällöin työnantaja maksaa omaan kotimaahansa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ja myös työntekijä saa sosiaaliturvaetuudet sieltä. Etätyösopimuksella poiketaan EU:n sosiaaliturva-asetuksen normaaleista kahden maan työskentelyn säännöksistä.
- Sopimus tulee voimaan 1.7. niiden maiden kesken, jotka sopimuksen allekirjoittavat. Kyseessä ei ole suoraan jäsenvaltioissa sovellettavaa EU-oikeutta, vaan jokainen maa saa itse päättää ryhtyykö soveltamaan sopimusta vai ei. Tähän mennessä Suomen lisäksi noin 20 valtiota on ilmoittanut allekirjoittavansa sopimuksen.
Lue lisää:
Hei,
Kiitos hyvästä blogi-tekstistä. Tämä selventää etätyön sosiaaliturvaan liittyvää problematiikkaa.
Kysyisin lisätietona että keskustelitteko siitä että syntyykö työnantajalle kiinteää toimipaikkaa työntekijän asuinmaahan jos työntekijä tekee etänä siellä töitä hieman alle 50% kokonaistyöajasta ?
Hei.
Onko eroa palvelussuhteen muodolla eli sovelletaanko etätyötä koskevaa sopimusta yhtä lailla virka – ja työsopimussuhteessa?
Soveltuuko 50% raja myös siihen, jos Suomessa asuva ja Suomessa työskentelevä haluaa tehdä etätöitä ulkomailla? Jos kyllä , millä ajanjaksolla työaikaa tarkastellaan (kk, vuosi tms)?
Kiitos hyvistä kysymyksistä Antti, Kaisa ja Julia!
Etätyöryhmässä keskityttiin keskustelemaan etätyöntekijän sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä. Vaikka verotus etätyötilanteissa tulee usein myös pohdittavaksi, ei uusi EU-maiden välinen etätyösopimus vaikuta verotukseen. Kiinteän toimipaikan muodostumiseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä verottajan puoleen.
Uusi EU-maiden välinen etätyösopimus ei myöskään vaikuta virkamiesasemassa työskentelevien työntekijöiden sosiaaliturvaan. EU-alueella liikkuvat virkamiehet kuuluvat lähtökohtaisesti työnantajansa kotipaikan sosiaaliturvaan kuten ennenkin.
EU-maiden välinen etätyösopimus ei tule sovellettavaksi, jos työntekijä asuu vakituisesti Suomessa, tekee työtä Suomessa ja jossakin toisessa EU-maassa ja työnantaja on suomalainen. Etätyösopimuksen soveltaminen edellyttää mm. että työntekijä asuu vakituisesti eri maassa kuin minkä maalaiselle työnantajalle hän tekee työtään. Jos työntekijä tekee vuorotellen työtään useassa eri EU-maassa, työskentelyn jakaantumista eri maiden välillä tarkastellaan 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Mitä prosenttirajaa sovelletaan kussakin tilanteessa, riippuu siitä, sovelletaanko tätä uutta etätyösopimusta vai ns. normaaleja sääntöjä. Olethan Julia yhteydessä asiakaspalveluumme, jos haluat saada tarkemman vastauksen tilanteeseen, joka sinulla on mielessä. Lisätietoa aiheesta löytyy myös 30.6. julkaistusta uutisesta (https://www.etk.fi/ajankohtaista/eu-sopimus-rajat-ylittavasta-etatyosta-tulee-voimaan-1-7-2023/) ja Työeläkepalvelussa julkaistusta ohjeistuksesta koskien etätyötä EU-maissa (https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=318995).