Kokonaiseläkeraportin antimia: mitä tapahtui nettoeläkkeelle ja ostovoimalle?
Kokonaiseläkeraportti vuodelle 2023 on julkaistu. Tämän vuoden katsausta tehdessä oli kaksi isoa teemaa, jotka jäivät tekijälle mieleen: sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen aiheuttamat veromuutokset sekä vuodenvaihteen ja kesken vuotta tehdyt indeksikorotukset. Tarkastelen tässä blogissa, miten vuoden 2023 verotus ja indeksikorotukset vaikuttavat eläkkeisiin.
Lakisääteinen eläketurva muodostuu työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Työeläkettä karttuu työuran aikana tehdystä työstä ja joistakin sosiaalietuuksista. Alla olevassa kuviossa oletetaan työeläkkeen olevan 50 prosenttia palkasta.
Kansaneläke määräytyy eläketulojen mukaan siten, että täydestä kansaneläkkeestä vähennetään puolet työeläkkeestä ja takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen tietylle minimitasolle (922,42 € vuonna 2023).
Kokonaiseläke vuonna 2023
Kuvion data: Kokonaiseläke vuonna 2023 (xls)
Nettoeläkkeeseen vaikuttavat eläkkeen verotus ja maksut. Eläkkeensaaja maksaa eläketulostaan valtionveroa, kunnallisveroa, yleisradioveroa sekä sairausvakuutusmaksua. Vähennyksinä eläkkeensaaja voi saada kunnallis- ja valtionverotuksessa eläketulovähennyksen ja perusvähennyksen.
Sekä verotus että vähennykset uudistuivat vuoden 2023 alussa, kun verotusta muutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen vuoksi. Verotuksessa kunnallisveron osuus on laskenut ja valtionveron osuus noussut vastaavasti. Kun jatkossa sekä kunnallis- että valtionverotuksessa tehdään samat vähennykset, verotettava tulo on kummassakin sama. Myös eläketulovähennyksen rakenne muuttui, kun aiemmin erillisistä valtion- ja kunnallisveron vähennyksistä muodostui yksi yhteinen vähennys.
Vaikka verotukseen tuli rakenteellisesti ja teknisesti merkittäviä muutoksia, tämä ei näkynyt merkittävästi verotuksen tasossa. Kun verrataan saman tulon veroprosenttiin edellisvuonna ja kunnallisverot ovat keskimääräiset, eläkkeensaajan veroprosentti laski 0,1–2,3 prosenttiyksikköä, eniten noin 1 100–1 400 ja 2 000–2 400 euron kuukausieläkkeen tasolla.
Lasku johtui ensisijaisesti uudistuneesta eläketulovähennyksestä. Verotus keveni vähemmän 2 500 euron kuukausieläkkeestä eteenpäin. Korkeimmilla tulotasoilla verotus ei merkittävästi muuttunut. Jos vertailussa huomioitaisiin tulotason muutokset vuosien välillä, kuten käytännössä tapahtuu, olisivat tulokset erilaiset.
Vuoden 2023 indeksikorotukset eivät paikanneet ostovoiman laskua kokonaan
Vuoden 2023 alussa työeläkkeisiin tehtiin suuri 6,8 prosentin korotus. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrää korotettiin kansaneläkeindeksin mukaisesti 4,2 prosenttia. Korotusten johdosta pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee vuonna 2023 edellisvuodesta 6,3 prosenttia, kun vuoteen 2022 verratessa on huomioitu kesken vuotta tehty indeksikorotus. Korkeammilla tulotasoilla nettoeläke nousee 5,3–8,5 prosenttia.
Kun inflaation oletetaan olevan 4,2 prosenttia vuonna 2023 (ETK:n suhdanne-ennuste 16.1.2023), takuueläkettä saavan eläke nousee reaalisesti noin kaksi prosenttia. Korkeammat eläkkeet nousevat noin 1–4 prosenttia enemmän kuin hintataso, jolloin eläkkeen ostovoima nousee. Suurin nousu ostovoimassa on noin 2 500 euron bruttoeläkkeen tasolla.
Vaikka ostovoima nousee tämänhetkisten ennusteiden mukaan vuonna 2023, vuoden 2022 korkealla inflaatiolla on myös merkitystä. Inflaation vuoksi kansaneläkkeisiin tehtiin ylimääräinen 3,5 prosentin korotus vuoden 2022 elokuussa. Kesken vuotta tehty indeksikorotus vaikutti myös eläketulovähennyksen määrään, joka kevensi eläkkeensaajan verotusta vuodelle 2022. Tästä huolimatta eläkkeiden ostovoima laski noin 3–4 prosenttia kaikilla tulotasoilla inflaation johdosta, joten kokonaisuudessaan eläkkeiden ostovoima on laskenut vuoden 2022 alkuun verrattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että indeksikorotukset vaikuttavat ostovoimaan viiveellä.
Alla olevassa kuviossa on esitetty vuonna 2013 alkaneen eläkkeen kehitys vuosikymmenen aikana. Kuviossa euromäärät on tarkistettu kuluttajahintojen kehityksen mukaisesti vuoden 2023 tasoon, eli kuvio kertoo eläkkeen ostovoiman kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Nettoeläke vuosina 2013–2023 vuoden 2023 hinnoin, eur/kk
Kuvion data: Nettoeläke vuosina 2013–2023 vuoden 2023 hinnoin, eur/kk (xls)
Vuosikymmenen aikana pelkkää Kelan eläkettä saavalla eläke on kasvanut reaalisesti noin 5 prosenttia. Tätä korkeammat eläkkeet ovat laskeneet reaalisesti noin 1–4 prosenttia viime vuoden korkean inflaation vuoksi. Tämä päätti vähän yli kymmenen vuoden aikakauden, jona eläkkeiden ostovoima pysyi verrattain samalla tasolla tai nousi lievästi. Suurin lasku ostovoimassa on ollut korkeimmilla tulotasoilla. Mitä matalampi tulotaso, sitä vähemmän ostovoima on laskenut.
Aiheesta muualla:
