Onko työeläkevaroilla tuottovaatimus?
Julkisessa keskustelussa kutsutaan toisinaan Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmissa käytettyä pitkän aikavälin tuotto-oletusta erheellisesti eläkevarojen tuottovaatimukseksi. Oletus ei ole mikään vaatimus, vaikka onkin kiinnostava verrata, miten työeläkevarojen toteutunut tuotto suhtautuu oletukseen. Tuottoja toki toivotaan, mutta vaaditaanko niitä?
Kun työeläkevakuuttajat saavat varoilleen sijoitustuottoja, tämän sanotaan vahvistavan työeläkejärjestelmän rahoitusta. Miten tämä käytännössä tapahtuu? Tuotothan kasvattavat kunkin yksityisen eläkelaitoksen vakavaraisuuspääomaa ja TyEL-eläkelaitokset vieläpä kilpailevat vakavaraisuudessa keskenään.
TyEL- ja MEL-eläkelaitoksilla työeläkevarojen tuottovaatimuksen nimi on rahastoonsiirtovelvoite. Se tarkoittaa, että ETK laskee säännöllisesti TyEL- ja MEL-eläkelaitosten keskimääräisiin osaketuottoihin perustuvan osaketuottokertoimen ja keskimääräiseen vakavaraisuuteen perustuvan täydennyskertoimen. Täydennyskertoimen perusteella eläkelaitokset siirtävät sijoitusvaroistaan osan sekä karttuneisiin että maksussa oleviin vanhuuseläkkeisiin.
Eläkkeensaajalle päätyvä etuus ei tässä prosessissa kuitenkaan muutu. Sen sijaan mitä enemmän työeläkesijoitusten tuotoista tulee eläkkeiden rahoitukseen varoja, sitä pienempi osuus täytyy kerätä työntekijöiden ja työnantajien maksamista työeläkemaksuista.
Tuottovaatimus reagoi viiveellä pörssikurssien muutoksiin
Täydennyskerroin ja tätä kautta tuottovaatimus siis perustuu työeläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen. Sisältyykö tähän eläkelaitoksen näkökulmasta riskejä? Ainakin tuottovaatimus kohdistaa yksittäiseen eläkelaitokseen poikkeamariskin, sillä muiden laitosten vakavaraisuuskehityksessä on pysyttävä mukana.
Aiemmin täydennyskerroin laskettiin neljännesvuosittain. Tämän takia tuottovaatimus reagoi jopa useiden kuukausien viiveellä pörssikursseissa tapahtuneisiin muutoksiin.
Esimerkiksi keväällä 2020, kun pörssikurssit ja tätä kautta työeläkelaitosten vakavaraisuudet romahtivat, olisi vakavaraisuuspääomista pitänyt löytyä eläkkeisiin siirrettäväksi vuoden 2019 lopun hyvän vakavaraisuustilanteen mukaan laskettu roima summa. Tällöin täydennyskertoimen arvo kuitenkin asetettiin poikkeuspäätöksellä nollaksi. Muutoin riskihallintaan kehitetyt vakavaraisuussäädökset olisivat voineet aiheuttaa osakkeiden pakkomyyntejä huonoimpaan mahdolliseen aikaan ja heikentää työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä.
Keskimääräinen vakavaraisuus lasketaan jatkossa ketterämmin
Rahastoonsiirtovelvoitteen hankaluuksia taklataan vuoden 2023 alusta sääntömuutoksin. Rahastoonsiirtovelvoite lasketaan jatkossa ketterästi kuukausittain. Lisäksi poikkeuksellisen hankalissa tilanteissa täydennyskerroin voi saada myös negatiivisia arvoja. Tuottovaatimuksen saavuttamiseen voi siis poikkeustilanteessa riittää myös negatiivinen tuotto.
TyEL- ja MEL-eläkelaitoksilla tosiaan on tuottovaatimus, ja tämä määräytyy tarkkaan harkitun prosessin mukaisesti. Sen sijaan työeläkejärjestelmän tuotto-oletuksen voit asettaa vaikka itse Eläketurvakeskuksen Skeneraattori-sovelluksessa.
Aiheesta lisää:
Rahastoonsiirtovelvoite (Etk.fi)
Pitkän aikavälin laskelmat (Skeneraattori, Tilastot.etk.fi)
Kun työeläkeyhtiön maksutulosta vähennetään eläkemeno ja vastuuvelan muutos, muodostuu niistä euromääräinen tuottovaatimus. Kun lisätään sijoitustoiminnan tuotto, nähdään onko se riittävä tuottovaatimukseen. Jos tuotto on parempi, yhtiö on onnistunut kasvattamaan vakavaraisuuttaan.
Näin on. Rahastoonsiirtovelvoite on tietenkin vain yksi osa vastuuvelan muutosta ja vastuuvelkaan vaikuttavat lisäksi esimerkiksi eläkkeiden päättyvyys ja alkavuus. Kirjoituksessa on nostettu tarkasteluun erityisesti rahastoonsiirtovelvoite, sillä se lisää vastuuvelan muutokseen tavoiteltavien sijoitustuottojen elementin.
Tuo euromääräinen tuottovaatimus on myös FIVA:n edellyttämiä tunnuslukuja, joten löytyy kaikkien laitosten tilinpäätöstiedoista. Mukana on myös diskonttokoron osuus, jolla myös rahoitetaan eläkkeitä.