Lisää läpinäkyvyyttä eläkejärjestelmään?
Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna viidenneksi vuosittaisessa kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Saimme jo yhdeksättä kertaa vertailun parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Mutta mitä läpinäkyvyys oikeastaan tarkoittaa?
Läpinäkyvän organisaation toiminta on avointa, jolloin sitä on helppo tarkastella ulkoapäin ja vastuullisuuden näkökulmasta. Sen päätösten ja valintojen perusteista on saatavilla ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa. Läpinäkyvyydellä on myös yhteys organisaation kilpailukykyyn ja luottamukseen.
Kansalaiselle on tärkeää, että hän tuntee oman henkilökohtaisen eläketurvansa. Työeläkettä kertyy vuosittaisista työansioista, ja eläkekertymä seuraa mukana työpaikan vaihdoista huolimatta. Karttuneen työeläkkeen määrän voi tarkistaa milloin vain sähköiseltä työeläkeotteelta. Kansalaisen näkökulmasta eläkejärjestelmä on siis yksinkertainen ja läpinäkyvä.
Julkisuuslain uudistus on meneillään
Kansallisessa keskustelussa yksi läpinäkyvyyden elementti on asiakirjojen julkisuutta koskeva lainsäädäntö. Median näkökulmasta julkisuusperiaate on tärkeä läpinäkyvyyden tae, ja tietoa toivotaan helposti käsiteltävässä muodossa.
Viranomaisten toiminnan julkisuuden perusta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, ja jokaisella on oikeus saada niistä tieto. Tarkemmin asiakirjojen julkisuudesta säädetään julkisuuslaissa.
Yksityisten alojen eläkevakuuttajat eivät ole viranomaisia, mutta ne hoitavat lakisääteisiä julkisia hallintotehtäviä. Nykyisin yksityisten alojen eläkevakuuttajat ovat julkisuuslain piirissä, kun ne käyttävät julkista valtaa eli esimerkiksi antavat eläkepäätöksiä.
Julkisuuslain uudistamisen työ on parhaillaan käynnissä oikeusministeriön työryhmissä. Osana työtä selvitetään, pitäisikö Eläketurvakeskuksen ja yksityisten alojen eläkevakuuttajien kuulua nykyistä laajemmin julkisuuslain soveltamisen piiriin.
Avoimuuden hinta voi olla kallis
Läpinäkyvyys ja avoimuus toiminnan lähtökohtana on kiistatta tavoiteltava asia. Julkisuuslain soveltamisalan laajentamista on kuitenkin syytä pohtia huolella. On arvioitava, mitkä ovat avoimuutta koskevat puutteet nykyisessä sääntelymallissa.
Eläkeyhtiöiden välisellä kilpailulla tavoitellaan tehokkuutta ja sitä kautta matalampia kustannuksia eläketurvan hoitamisessa. Jos kaikki julkista sektoria koskeva lainsäädäntö vain lisätään yksityisiä eläkevakuuttajia jo koskevan kattavan lainsäädännön päälle, lopputulos ei ole selkeä mutta kylläkin kallis. Tästä tuoreimpana esimerkkinä on tiedonhallintalakiin esitetty tarpeettoman raskas sääntely automaattiseen päätöksentekoon liittyen.
Julkisuuslain uudistamisessa onnistunut lopputulos lisäisi aidosti lisäisi läpinäkyvyyttä, mutta olisi samalla soveltajalleen selkeä sekä suojaisi henkilötiedot ja liikesalaisuudet. Laaja eläkealan nykyisen sääntelyn kanssa päällekkäinen sääntely ei täytä näitä tavoitteita. Ei myöskään laajamittainen asiakirjojen tuominen julkisuuslain piiriin, jos asiakirjoissa on pääasiassa salassa pidettäviä tietoja.
Työeläkepäivässä 22.11.2022 pohdimme eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä: miten läpinäkyvyys nykyisin toteutuu ja mitä muutoksia tarvittaisiin, jotta työeläketurva olisi nykyistä läpinäkyvämpi? Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan aiheesta!
