Eläkejärjestelmän ja työvoimapalvelujen yhteistyössä on parannettavaa
Monet viimeaikaiset uudistukset ovat edistäneet Kelan, työeläkelaitosten, terveydenhuollon ja työnantajien yhteistyötä. Kuntoutuksen ammattilaisten haastatteluihin perustuvat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin, että työeläkelaitosten ja työ- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) yhteistyön saralla on vielä parannettavaa.
Tämä käsitys saa tukea tuoreesta tutkimuksesta, jossa haastateltiin työeläkelaitosten kuntoutusasiantuntijoita ja vakuutuslääkäreitä. Työeläkelaitosten asiantuntijoiden haastatteluiden perusteella työkykyongelmia kokeva henkilö voisi monissa tilanteissa hyötyä työeläkelaitosten ja TE-toimistojen yhteistyöstä.
Haastateltavien mukaan työeläkejärjestelmän ja TE-toimistojen yhteistyö on kuitenkin vähäistä. Työeläkelaitosten ja TE-toimistojen palvelut eivät näytä nivoutuvan asiakaslähtöisesti yhteen.
Työeläkejärjestelmällä ja TE-toimistoilla on yhteisiä asiakkaita
Ensinnäkin alan asiantuntijat korostavat sitä, että monissa tilanteissa asiakkaat ovat yhteisiä. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos ammattilaiset eri organisaatioissa näkisivät helpommin, mitä toimenpiteitä toinen organisaatio on myöntänyt ja millä perusteella. Esimerkiksi TE-toimistoissa tehdään paljon toimia, jotka eivät näy työeläkelaitosten asiantuntijoille.
Toiseksi kuntoutuja hyötyisi asiantuntijoiden mukaan usein siitä, että eläkelaitosten ja TE-toimistojen palvelut täydentäisivät paremmin toisiaan. Yhteistyötä tarvittaisiin palveluiden yhteen limittämisessä ja saumattomuudessa. Tätä näkökulmaa tukee se, että työeläkekuntoutukseen oikeutettujen henkilöiden joukossa on paljon työttömyyttä tai työttömyyden uhkaa. Kuntoutujan näkökulmasta kyse on siitä, mikä taho pystyy parhaiten auttamaan työllistymisessä, jos esimerkiksi eläkejärjestelmän rahoittama työkokeilu tai koulutus ei tuota toivottua tulosta. Usein tämä taho on TE-toimisto.
Viime aikoina yhteistyön tarpeesta on keskusteltu lisääntyvästi ammattilaisten kesken, ja pieniä askelia yhteistyön parantamiseksi työeläkejärjestelmän ja TE-palveluiden välillä on myös otettu.
Työkokeilujen kehittämiselle tarvetta
Toisaalta asiantuntijat ovat painottaneet työkokeilujen kehittämistä. Asiantuntijoiden mukaan työnantajilta olisi syytä vaatia aiempaa tiukemmin sitoutumista yksilölliseen työn muokkaukseen sekä työkokeilun aikana että sen jälkeen, jotta työkokeilujen vaikuttavuus työssä jatkamiseen paranisi.
Telan julkaisemissa suosituksissa onkin nykyisin määritelty entistä tarkempia ehtoja työkokeilujen suunnittelulle ja toteuttamiselle erityisesti silloin, kun työntekijä palaa omaan työhönsä esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen. Myös työterveyshuollon aktiivista roolia korostetaan. Jos tämä suuntaus parantaa kuntoutujien mahdollisuuksia jatkaa työssä, TE-palveluille tulee vähemmän tarvetta.
Eri palveluita käyttöön samanaikaisesti?
Laajemmin ajateltuna työeläkekuntoutukseen osallistuvien työssä jatkamista olisi mahdollista parantaa kehittämällä yhteistyötä kaikkien työhön paluun tukemista edistävien organisaatioiden kesken, mukaan lukien työeläkelaitokset, Kela, työpaikka, terveydenhuolto, kuntoutuksen palveluntuottajat sekä työ- ja elinkeinopalvelut.
Ammattilaisten näkemyksiin perustuvien tutkimusten keskeinen johtopäätös on, että eri organisaatioiden palveluita tulisi tarvittaessa saada nykyistä helpommin samaan aikaan tai limittäin.
Tämä edellyttää sitä, että työkyvyn edistämistä ajatellaan laaja-alaisesti. Tällöin työkyvyn edistäminen sisältää niin yksilön resurssien ja valmiuksien kohentamisen, työolojen aktiivisen muokkaamisen työpaikalla kuin verkostomaisen yhteistyön sosiaaliturva- ja kuntoutusjärjestelmän toimijoiden kesken.
Lähteet:
Liukko, J. (2021) Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ja työkykyajattelu: Työeläkelaitosten asiantuntijoiden haastatteluihin perustuva tutkimus. Kuntoutus, 44(4), 18–30.
Liukko, J. (2020) Työeläkekuntoutuksen ratkaisukäytännöt sekä kuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 06/2020.
Liukko, J. & Kuuva, N. (2017) Cooperation of return-to-work professionals: the challenges of multi-actor work disability management. Disability and Rehabilitation 39 (15), 1466–1473. | Hyväksytty käsikirjoitus.
Liukko, J. & Kuuva, N. (2015) Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa – Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2015.
Työeläkevakuuttajien suositus työeläkekuntoutuksena korvattavista toimenpiteistä.