Laskutuspalveluyritysten asiakkaat läpivalaisussa
Uusimuotoinen yrittäjyys on yleistynyt viime vuosina. Työkorvauksia saaneiden sekä laskutuspalveluyritysten kautta työtä tekevien määrät ovat kasvaneet noin 30 000 henkilöön. Nämä palvelut ja järjestelyt tarjoavat monille matalan kynnyksen mahdollisuuden hankkia toimeentuloa ja työllistyä. Yrittäjyyden muutos ja itsensä työllistäminen ilmiöinä haastavat sekä veronkantoa että työeläkevakuuttamista, mutta ne vaikuttavat myös ihmisten ajatteluun.
Yrityksen perustaminen, ammatinharjoittaminen tai osakkuus yrityksessä velvollisuuksineen tuntuvat monista vierailta ja turhilta vaatimuksilta, etenkin jos yritystoiminta on pienimuotoista ja helpompia vaihtoehtoja on näköpiirissä. Laskutuspalveluyritykset tarjoavat matalan kynnyksen keinon työllistyä.
YEL-vakuutus ei houkuttele ihmisiä perinteiseen yrittäjyyteen entiseen tapaan, koska se koetaan joustamattomaksi ja monimutkaiseksi. Se ei houkuttele siitäkään huolimatta, että vain YEL-vakuutus tarjoaa turvaa monia jokaista yrittäjää kohtaavia riskejä vastaan sekä turvaa vanhuusajan toimeentulon.
Huomattava osa yrittäjätyöstä YELin ulkopuolella
Eläketurvan järjestyminen uusimuotoiselle yrittäjälle on osin haasteellista. Huomattava osa yrittäjätyöstä jää pienuutensa takia YEL:n ulkopuolelle, osa vakuutetaan YEL:ssä ja joissakin tapauksissa eläkelaki onkin TyEL. Tässä on käytännön ongelmia. Etenkin nuoren henkilön kannalta työeläkkeen ulkopuolella tehtävä työ kostautuu vajaana vakuutusturvana.
Työeläkejärjestelmän kannalta YEL:n pieni vakuutuskanta suhteessa YEL-eläkkeensaajiin rapauttaa rahoituspohjaa eli järjestelmä ei ole rahoituksellisesti tasapainossa, ja tarvitaan yhä enemmän valtion budjettirahoitusta, vuonna 2019 lähes 300 miljoonaa euroa.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen laskutuspalveluyrityksien asiakkaita vuonna 2018. Käytännössä asiakkuus tarkoittaa henkilöitä, jotka ovat saaneet työstä korvauksia laskutuspalveluyritysten kautta. Kaikkiaan yritysten asiakkaita oli 27 385.
Koulutustaustat jakautuneet iän mukaan
Koulutustaustassa ilmenee polarisaatiota: nuoremmissa ikäryhmissä (20–30-vuotiaat) oli pääosin perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä (yli 40-vuotiaat) oli verrattain paljon ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Koulutustaustan perusteella asiakkaat olivat ylioppilaita, liiketalouden tai taideaineiden tutkintoja eri asteilla suorittaneita. Yleisin yksittäinen tutkinto on ylioppilastutkinto (14 %).
Yleisimpien ammattinimikkeiden perusteella asiakkaiden ammatillinen tausta on hyvin kirjava. Joukossa on suorittavaa työtä tekeviä (myyjiä, siivoojia, kuljettajia ja rakennusmiehiä) sekä luovien alojen ammattilaisia (mainonnan asiantuntijoita, graafisia suunnittelijoita, opettajia ja sovellussuunnittelijoita).
YEL:n ikärajojen (18–67-v.) ulkopuolelle jäi 204 alle 18-vuotiasta ja 445 yli 67-vuotiasta, eli yhteensä 649 henkilöä, siis noin 2,4 prosenttia kaikista asiakkaista. Osalla asiakkaista oli myös yrittäjätaustaa YEL-vakuutettuna vuonna 2018 ja sitä ennen. Vuonna 2018 YEL-vakuutettuja oli 4 400 henkilöä, eli 16 prosenttia asiakkaista.
Työstä saadun korvauksen määrä keskimäärin 5 500 euroa
Laskutuspalveluyritysten asiakkaat saivat tuloja keskimäärin 5 490 euroa vuonna 2018. Miesten korvaus oli keskimäärin 6 970 euroa ja naisten 3 370 euroa. Naisten saamat korvaukset olivat siis puolta pienemmät kuin miesten. Taulukosta 1 nähdään korvauksien jakauma tarkemmin sukupuolen mukaan.
Korvauksien jakauma on lavea. Pienimmät korvaukset, joita maksettiin kymmenelle prosentille, olivat korkeintaan 150 euroa. Vastaavasti suurimmat korvaukset, joita maksettiin parastuloiselle prosentille (P99), olivat keskimäärin 58 360 euroa tai enemmän eli enemmän kuin esimerkiksi keskituloisella palkansaajalla. Joukossa oli myös hyvin suuria yksittäistapauksia eli korvauksia, jotka tasoltaan ylittivät jopa YEL-ylärajan (173 875 euroa vuonna 2018).
Taulukko 1. Korvauksen määrä vuonna 2018, euroa.
| Korvauksen määrä | 10% | 25% | Keskiarvo | Mediaani | 75% | 90% | 99% |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 150 | 350 | 5 490 | 1 160 | 4 600 | 15 410 | 58 360 |
| Miehet | 180 | 420 | 6 970 | 1 480 | 6 420 | 21 330 | 65 460 |
| Naiset | 120 | 290 | 3 370 | 880 | 2 990 | 8 170 | 37 720 |
Vertailun vuoksi korvauksia voidaan tarkastella myös suhteessa YEL-alarajaan (7 656 euroa). YEL-alarajan ylittäviä korvauksia maksettiin 17 prosentille asiakkaista eli 4 765 henkilölle. Ikäryhmässä 50–60-vuotiaat osuus oli lähes kolmannes (28 %). Pääosa tästä joukosta on vakuuttanut yrittäjätyönsä asianmukaisesti. ETK:n valvonta pyrkii varmistamaan tämän.
Laskutuspalveluyrityksen asiakkaana saadusta korvauksesta tiedetään vuosikohtainen euromäärä, mutta ei maksun ajoittumista vuoden aikana. Varsin suuri osa, 20 518 henkilöä eli 75 prosenttia asiakkaista, oli vuoden aikana myös ansainnut työeläkevakuutuksen alaista palkkaa. Palkan ja korvauksen limittymisestä ei ole tietoa, mutta vuositasolla voidaan nähdä, että palkansaaja-ansio oli keskimäärin 21 040 euroa ja että palkan jakauma oli leveä.
Pohdintaa YEL:n näkökulmasta: YEL-alarajaa olisi syytä laskea?
Mikäli YEL:n piiriin pääsemisen säännöt työtulon alarajan sekä toiminnan pysyvyyden suhteen olisivat lievemmät, osa asiakkaista voisi luontevasti siirtyä YEL:n piiriin. Mikäli alarajaa nostettaisiin entisestään, voidaan perustellusti olettaa, että YEL:iä harkitsisi yhä harvempi tämän tarkastelun henkilöistä.
Yleisesti YEL:n kehittämisen näkökulmasta olisi hyvä pohtia mahdollisuutta yhtenäistää eläkkeen kartuttamisen ikärajoja. Voitaisiinko työeläkkeen karttumisen ikärajaa ennakoivasti laskea 17 ikävuodesta (YEL 18 v.) 16 ikävuoteen? Oikeudenmukaisuuden ja näköpiirissä olevan uusyrittäjyyden kasvun – työmarkkinoiden todellisuuden – näkökulmasta tämä olisi yksi kehitysvaihtoehto. Lisäksi yritystoiminnan jatkuvuuden kriteerejä (4 kk keston alaraja) sekä YEL:n alarajan laskemista (7 656 euroa vuonna 2018) olisi järkevää harkita.
Kestoedellytyksestä tulisi käytännössä luopua ja siirtyä euromääräiseen alarajaan. Tulorekisterissä sekä TyEL:ssä toimitaan euromäärien perusteella. Päinvastainen muutos eli YEL-alarajan nostaminen esimerkiksi työttömyysturvan alarajalle (12 576 euroa vuonna 2018) käytännössä varmuudella karkottaisi uusyrittäjät edes harkitsemasta YEL:iä. Rajan laskemista olisi hyvä harkita. Käytännössä YEL-alarajaa voisi laskea vaikkapa TyEL:n tasolle (noin 699 euroa vuonna 2018).
Toivon että vihdoin kehitettäisiin se yhdistelmäeläkevakuutus, jota kerryttäisivät sekä palkkatyö että yrittäjyyden ansiot. Tuo pakollinen YELin ”verottaminen” pienistä tuloista tukahduttaisi yrittäjyyttä kokeilevien ihmisten työhalut.
Idea on tutustumisen arvoinen. Nykyisten lakien puitteissa palkansaajien eläkevakuutuksessa ei ole erityisiä ongelmia. YEL:ä sen sijaan olisi syytä kehittää siihen suuntaan, että myös pienen mittakaavan yrittäjyys tulisi vakuutuksen piiriin, eikä ihmisten työhalu tukahtuisi.