Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostosta lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.

Ohjelmakaudella tehdään tutkimusta eläketurvan kannalta merkittävistä työuran vaiheista ja muutoksista ja tutkitaan työurien pituutta ja ansiotuloja sekä näissä tapahtuvia muutoksia väestöryhmittäin. Keskeinen tutkimuksen osa-alue on vanhimpien työikäisten työura, mutta tutkimuksen kohteena on myös työuran alku- ja keskivaihe ja erityisesti työurien muutokset ja työuriin liittyvät katkokset. Aiempaa useampi työskentelee eläkkeen ohella. Ohjelmakaudella tutkitaan siksi eläkkeen ja työn rinnakkaisuuden yleisyyttä ja syitä.

Uutta tutkimustietoa

Työhön paluu työkokeilun jälkeen on usein monivaiheinen prosessi – monelle lyhyt kokeilu ei yksin riitä

Työkokeilu on tarkoituksenmukainen keino edistää työhön paluuta tietyissä tilanteissa sairastumisen tai tapaturman jälkeen. Lyhyet työkokeilut eivät kuitenkaan usein yksin riitä varmistamaan työhön paluuta. Jotta työeläkekuntoutuksen onnistumista voidaan arvioida, pitäisi kuntoutujia seurata riittävän pitkän aikaa ja ottaa huomioon kuntoutuksen sisältö. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Koulutustason nousulla on suuri merkitys työurien pitenemisessä – Suomessa naisten koulutustaso kohonnut Euroopan huipulle

Koulutustason nousu on lisännyt yli 55-vuotiaiden työmarkkinoille osallistumista viime vuosikymmeninä. Etenkin naisten koulutustaso on noussut nopeasti. Matalasti koulutettujen osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut muita hitaammin useissa Euroopan maissa. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Kevytyrittäjyys nopeassa kasvussa – mahdollistaa työllistymistä, mutta moni on haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla

Kevytyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samaan aikaan kevytyrittäjien profiili näyttää muuttuneen: he ovat entistä nuorempia, yhä useampi on ulkomaalaistaustainen ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien urapolkuja, tuloja ja eläkekertymää usean vuoden ajanjaksolla.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä

Taloudellisten tekijöiden ohella sosiaaliset normit ohjaavat sekä työntekijöiden että työnantajien käyttäytymistä. Eläkeuudistusten myötä käsitykset ”normaalista” eläköitymisiästä ovat muuttuneet ja työnantajat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin ikääntyneisiin työntekijöihin. Jatkossa työurien pidentäminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Työurien pidentyminen riippuu entistä enemmän ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn kehityksestä ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään.

Aiheesta muualla: 


Eläkeikä joustaa ja työskentely eläkkeellä yleistyy – lisääntyykö eriarvoisuus?  

Joustava vanhuuseläkeikä tarjoaa vaihtoehtoja eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen. Silti suuri osa vanhuuseläkeiän saavuttavista jää eläkkeelle heti kun se on mahdollista eikä jatka työskentelyä eläkkeellä. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä lykänneillä ja eläkkeen ohessa työskentelevillä on keskimäärin korkeammat ansio- ja eläketulot kuin niillä, jotka jäävät eläkkeelle heti kun se on mahdollista tai jotka eivät työskentele eläkkeellä. Tutkimus on julkaistu Work, Aging and Retirement -lehdessä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Rekrytointivaikeudetkaan eivät saa kaikkia työnantajia harkitsemaan iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamista

Vaikka työnantajilla olisi rekrytointivaikeuksia, he eivät välttämättä ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat panostavat iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamiseen vain, jos heillä on keskimääräistä myönteisempi käsitys vanhemmista työntekijöistä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Valtaosa käy töissä osatyökyvyttömyyseläkkeellä – työelämän ulkopuolella olevien tulot reilusti matalammat kuin työskentelevillä

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista valtaosa työskentelee koko eläkkeen ajan. Julkisen sektorin työntekijät työskentelevät useammin kuin yksityisen sektorin työntekijät tai yrittäjät. Joka viides osatyökyvyttömyyseläkkeensaaja on kuitenkin työelämän ulkopuolella, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreessa tutkimusartikkelissa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:


Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.