Ajankohtaislistaus
28.3.2019

Puolet eläkeläisistä saa alle 1 500 euron kuukausieläkettä. Yli 3 000 euron eläkkeensaajia on seitsemän prosenttia. Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Jo joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen on eläkeläinen.  

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 680 euroa kuukaudessa, runsaat 20 euroa enemmän kuin vuonna 2017. Mediaanieläke oli 1 459 euroa kuukaudessa, reilut 20 euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Suuria yli 3 000 euron eläkkeitä sai seitsemän prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.

– Suurissa eläkkeissä miesten osuus on edelleen hallitseva. Eläkkeensaajien ylimpään kymmenykseen kuuluvista naisten osuus on vajaa kolmannes. Tässä ei ole tapahtunut muutosta kymmeneen vuoteen, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Miesten keskieläke oli 1 898 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 499 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.

Tiedot kuvaavat vuoden 2018 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2018 sukupuolen mukaan kunnittain

Kauniainen, Espoo ja Helsinki kärjessä kunnista

Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 1 994 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 808 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.

Kaikki muut maakunnat jäävät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Kuntatasolla Kauniainen nousee omaan luokkaansa 3 059 euron keskieläkkeellään. Espoo (2 274 €) ja Helsinki (2 090 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 215 €).

Joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia yli 40 %

Suomessa on jo lähes 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes (33 %). Joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja 50 kunnassa heitä on yli puolet 16 vuotta täyttäneestä väestöstä.

  • Vuonna 2008 vain kahdessa kunnassa eläkeläisten osuus yli 16-vuotiaista oli yli puolet. Nyt näitä kuntia on jo 50. Muutos on ollut nopea ja heijastaa koko Suomen ikärakenteen muutosta, kertoo Palotie-Heino.

Eläkeläisten osuus on suuri etenkin Itä-Suomessa. Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta on Etelä-Savo
(44 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (42 %) ja Kymenlaakso (40 %).

Maakunnista vain Uudellamaalla (26 %) on eläkeläisiä alle 30 prosenttia. Myös Suomen luoteisrannikolla väestö on keskimääräistä nuorempaa.

Omaa eläkettä saaneiden väestöosuus vuonna 2018 kunnittain

Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä

Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 200 000 henkilöä eli noin kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski hieman vuodesta 2017. Maakunnista väestöosuus on suurin Kainuussa (9,1 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,6 %).

Kokonaiseläkemeno vuonna 2018 oli 31 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 28 miljardia ja Kelan eläkkeitä 2,4 miljardia.

Tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia.

Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien kokonaiseläkejakauma 31.12.2018


Mitä keskieläke kuvaa?

  • Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
  • Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
ETK:n uusi eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)

Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, puh. 029 411 2139, heidi.nyman(at)etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.